Olen perehtynyt olosuhteiden pakosta verkostomarkkinointiin ja sitten siihen toiseen verkostomarkkinointiin, jota myös pyramidihuijauksena tai pyramidipelinä tai minä tahansa pyramidina sitä halutaan kutsua. Olen tänään ehtinyt keskustella kolmen toisistaan riippumattoman asiantuntijan kanssa vahvistaakseni sitä, että olen oikeassa. Mut oikeastaan ajettiin seinää vasten ja nyt mä yritän ymmärtää koko kuviota. Mä olen hakenut puolueetonta ja realistista faktaa, jonka pohjalle olen muodostanut mielipiteeni, intuitio kun ei käy perusteeksi.
Verkostomarkkinoinnilla ihminen voi tehdä voittoa myymillään tuotteilla ja saa myynneistään provision. Tämän jälkeen myyjä saa pitää itse tuotteensa, kun ne poistuvat katalogista ja vaikka myydä ne. Tämmösiä palveluita on monet käyttäneet mm. Me&I, Oriflame, Tupperware ja Partylite. Myyjä ostaa/saa esittelykappaleet, joita sitten esittelee kahvikutsuilla ihmisten kodeissa. Ihmiset saavat rauhassa nypeltää ja näpeltää esimerkkituotteita ja tehdä ostopäätöksen tai jättää sen tekemättä. Vaikka jotain ostaisi, niin siitä seuraa korkeintaan mainossähköpostia ja kutsu uusille kekkereille. Näillä verkostomarkkinointia harjoittavilla myyjillä on siis mahdollisuus melkoisen lyhyessä ajassa saada rahoilleen vastinetta. Toiminta on avointa ja yrityksen y-tunnusta ja toimintakertomusta ei tarvitse kauaa Internetin syövereistä kaivella. Toiminta on avointa ja myyjät saa asiaan kuuluvan provision.
Pyramidi taas on sekava organisaatio, jota voidaan toteuttaa verkostomarkkinoinnilla. Erot ovat pieniä, mutta melko huomattavia ja huomionarvoisia. Siinä missä perinteinen verkostomarkkinointimyyjä saa esittelykappaleet huomattavasti edullisemmin, kuin ostaja, niin pyramidissa myyjä ostaa tuotteen huomattavasti kalliimmalla, kuin ostaja. Myyjä ei näinollen hyödy ostamastaan tuotteesta, vaan tekee periaatteessa tappiota. Siinä missä perinteiseen verkostomarkkinointiin riittää myyjä ja asiakkaat, niin pyramidihuijauksessa täytyy myynnin lisäksi myös rekrytoida ihmisiä myymään ko. tuotteita ja rekryämisestä saa sitten isomman palkkion. Pyramidipelissä tuotteen myyntiä tärkeämpää on uusien myyjien rekrytointi. Pelkällä tuotteen myynnillä ei siis saada kunnollista voittoa aikaiseksi. Se joka on rekrynnyt sinut pyramidiin saa tuloa myös sinun myymistä tuotteista, jolloin voidaan todeta, ettei kyseessä ole ihan täysin järkevä liiketoimi.
Suoramarkkinointia tehdään verokortilla ja tilille tipahtelee provikkaa tehdystä myyntityöstä. Usein pyramidissa käytetään itselleni todella tuntematonta verkkovaluuttaa (credittejä ja jotain coineja, tässä menen ihan mutulla jo), en tiedä kuinka verkkovaluutta muutautuu euroiksi, mutta käsitykseni mukaan monissa pyramidihuijauksissa täytyy perustaa oma y-tunnus, jonka jälkeen creditit muuttuvat jonkun tietyn kaavan mukaan euroiksi ja nostettavaksi valuutaksi.
Usein nämä ihmiset perustavat toiminimen, jolloin työtä tehdään omissa nimissä, tällöin myös mahdollinen (normaalisti melko epätödennäköinen) konkurssikin on henkilökohtainen. Toiminimellä ei siis tehdä konkurssia, mutta henkilökohtainen luottokelpoisuus menee ja ulosottomiehestä voi tulla ikuinen ystävä.
Toiminimen miinukset:
* Kun olet itse oma yrityksesi, yrityksen taloudelliset riskit ovat sinun henkilökohtaisia riskejäsi.
* Vastuu omasta taloudesta kasvaa merkittävästi.
* Joudut opettelemaan uusia asioita verotuksesta ja kirjanpidosta, mutta tätä ei voi välttää missään yhtiömuodossa.
* Toiminimi on ja näyttää pieneltä liiketoiminnalta. Ei kaikista uskottavin yhtiömuoto. Riippuu tietysti toimialasta.
* Toiminimi tekee sinusta yrittäjän. Tämä voi vaikuttaa saamiisi tukiin, esimerkiksi työttömyyskorvaukseen.
Lähde
Monella ystävälläni on toiminimi. Toiminimellä tehdään mm. kampaajan-, hierojan-, tatuoijan- ja kahvilanpitäjinä ja monessa muussa toiminnassa. Tätä toimintaa en tuomitse, vaan se on yrittäjyyttä, jota tehdään omissa nimissä omaa ammattitaitoa tai erityisosaamista hyödyntäen. Mutta mun mielestä on kummallista toimia verkostomyyjänä omalla toiminimellä jo olemassa olevassa firmassa. Pitääkö olemassa olevaan firmaan tehdä toiminimi siksi ja jokaisen myyjän erikseen, että konkurssin sattuessa emoyhtiössä jokainen toiminimi käytännössä tekee henkilökohtaisen konkurssin ja emoyhtiön ei tarvitse maksella mitään ihmeempiä maksuja, eli sen kun julistaa tehneensä konkurssin? Mä en tosiaan ole mikään ekonomi, vaan humanisti. 😀 Mä en ymmärrä bisneksestä hirveästi mitään, mutta mä tunnen ihmisiä, joilla on ollut yritys, tunnen konkurssin tehneitä yrittäjiä, tunnen suoramarkkinointia tekeviä ihmisiä…
Tässä on mulle yläasteella yhteiskuntaopin tunnilla opetetut asiat, sekä nämä on tulleet erillaisilla yrittäjyys ja työnhakukursseilla vastaan:
Torju huijaus
VARO, jos sinua pyydetään mukaan toimintaan, josta
saat tuloja rekrytoimalla uusia jäseniä tai sinulle
sanotaan tulojesi kasvavan jäsenpohjan laajentuessa.
VARO, jos uusia jäseniä pyydetään ostamaan kalliita
markkinointi- tai aloituspaketteja, joiden sanotaan
takaavan hyvät tulot. Yleensä paketti koostuu lähinnä
markkinointiaineistosta, sijoitusmenetelmän kuvauksesta
tai muusta informaatiosta, jolla ei ole todennettavissa
olevaa arvoa.
OTA SELVÄÄ toimintaa markkinoivan tahon taustoista
ja vaadi perusteluja markkinointiväitteille.
Internetistä tai viranomaisilta saattaa löytää kriittistä
tietoa toiminnasta. Positiiviset kokemukset toiminnasta
keskustelupalstoilla saattavat olla markkinoijien
sinne laittamia.
VARO, jos sinulle luvataan varmaa ja nopeaa rikastumista,
vakuutellaan kyseessä olevan laillinen sijoitustoiminta
ja vedotaan laveasti, miten se ja se poliisi,
lääkäri ym. luotettavassa asemassa oleva henkilö
on toiminnassa mukana. Ole kriittinen, jos tarkoitus
on markkinoida ”ihmetuotteita”, joilla on ennennäkemättömiä
laihduttavia ominaisuuksia, terveysvaikutuksia
jne.
JOS tarkoitus on myydä tuotteita, selvitä tarkkaan
mitä tuotteet ovat ja paljonko joudut sijoittamaan
mennessäsi mukaan, mille kohderyhmälle
ne on suunnattu sekä ovatko tuotteet kilpailukykyisesti
hinnoiteltuja ja oikeasti houkuttelevia suurelle
yleisölle.
ÄLÄ USKO vilpittömästi vakuutteluihin ja suosittelijoihin,
jotka kertovat miten paljon ovat ansainneet.
Vaikka suosittelijana olisi ystävä tai sukulainen, sekään
ei ole tae järjestelyn luotettavuudesta – ystä-
vääsikin on saatettu huijata.
ÄLÄ SUOSTU liittymään ja maksamaan aloitusmaksua
”sijoitusseminaarissa” tai muussa markkinointitilanteessa,
jossa sinua painostetaan tekemään päätös
vaan vaadi aina harkinta-aikaa.
Lähde: www.kuluttajavirasto.fi (linkki lähteet-osiossa ensimmäisenä)
Mä en sano kenellekään, että mitä pitää tehdä tai miksi pitää tehdä tai olla tekemättä, mutta tärkeää on muistaa, että passiivisilla tuloilla harva pääsee rikastumaan. Jos verkostomarkkinointia haluaa kokeilla, niin suosittelen sellaista verkostomarkkinointia, jossa tienestit eivät ole sidoksissa uusien henkilöiden rekrytointiin, vaan että saat sovitun provision myynnistäsi. Myyntityö on monelle tärkeää ja läheisten kanssa on kiva olla kutsuilla, mutta ei kaikki jaksa kokoajan joka paikassa juosta ihmettelemässä kaiken maailman tuotteita.
Mikäli olet ajautunut suoramarkkinointiin, jossa tehtävänäsi on rekrytoida saadaksesi lisätuloja, niin kannattaa lähipiiri jättää ainakin rauhaan. Nää verkostomarkkinoinnit on tuhonneet monta myyjää ja monia ihmissuhteita.
Toivon, että tästä oli jotain apua. Mä tosissaan olen humanisti maallikko, enkä mikään raudanluja bisnesnainen. Mielelläni kuulen kokemuksia pyramideista ja niissä työskentelystä.
-M-
Tässä on kiinnostuneille lähteitä, joita olen netin kautta hyödyntänyt. Henkilölähteet haluan pitää anonyymeinä.
Kilpaulu- ja kuluttajaviraston sivuilla asia avataan
Aleksi Tukiaisen artikkeli: Kahvin myynnillä bemarin omistajaksi?
Wikipediassa asia selitetään kattavasti
Taloussanomat 19.2.2015
Kannanotto Uudessa Suomessa 11.05.2011 Otsikolla: ”Tienaa helposti 200 €/pvä” – Varo näitä
”Mukana olevia rohkaistaan viettämään aikaansa muiden mukana olevien kanssa käymällä esimerkiksi viikottaisissa hengennostatustilaisuuksissa. Toimintaa arvostelevat kaverit ja läheiset leimataan negatiivisesti ajatteleviksi pessimisteiksi, joiden seuraa kannattaa vältellä.”
Tästä mulla saattaa jopa ehkä olla jonkunnäköinen käsitys ja yli 10 vuoden takaa muistikuvia yhden henkilön edesottamuksista…
Mä oon itse ollut kerran värväystapahtumassa… Olin silloin 18- tai 19-vuotias ja jo sillon se homma tuntu epäilyttävältä. Sillonkin frendi raahas mut mukaansa ”kahville” ja päädyttiin johonkin ”hihhuliapahtumaan”, jossa olis pitäny sijottaa tyyliin tonni ja ois saanut rahansa 400%:sesti takaisin. Mä erehdyin kysymään, että mihin yritykseen sijotan ja mitä mä tonnilla saan, vastaus oli: -Lisää rahaa! Lähdin tapahtumasta pois ja rekryäjät jäi mun osalta tonnia köyhemmäksi.
Mulle yritettiin myös joitain aikoja sitten kaupata jotain vitamiineja puolititun toimesta, kun ne vaikuttaa solutasolla ja se on netissä huomannut, että mulla on vahvaa autoimmuuniongelmaa (basedowin tauti). Selitin, etten saa syödä mitään muita lisäravinteita hoitojen aikana, kun kalkkia ja d-vitamiinia. Kaikki kalaöljyt ja muut oli kiellettyjä, koska olin kiireellisessä leikkausjonossa. Kaveri kivenkovaa vänkytti, että mä en tartte mitään hoitoja enää koskaan ja että syöpääkin on niillä pillereillä parannettu… Maksaa vaan xxx-määrän euroja ja pitäs suositella mahollisimman monta kaveria mukaan… Justjoo. Ne pillerithän ois voinu viedä multa hengen. Ja jos yhtään oon ymmärtänyt, niin kaikki vaikuttaa solutasolla… 😛
Tack. 😀 Vaikkei tässä nyt mitään hymiön arvoista olekaan…
Yhden nuoren henkilön tarina. Linkki löytyy myös edellisestä linkistä!
http://www.voice.fi/ilmiot/pyramidihuijauksen-uhrilta-avoin-kirjoitus-ahdistus-ja-hapea-jaivat/1/71047
Muista olla näiden kanssa varovainen, kun ne on siinä omassa hurmoksessaan, niin et sä mahda sille mitään. Pysy kaukana ja pidä pääsi, sä oot viksu flicka! 😉
Mä jätän tän vaan tähän:
Vaarallisen lahkon tuntomerkkejä
1. Sisäinen kontrolli: miten paljon lahko määrää jäseniensä henkilökohtaisista asioista, jäsenen velvollisuus raportoida tekemisistään ylemmässä asemassa oleville.
Myyntilahkossa: Miten paljon organisaatio määrää jäsenensä kulutustottumuksista. Onko tämän pakko ostaa oman yrityksen tuotteita, koulutusmateriaaleja tai osallistuttava maksullisiin koulutuksiin? Kannustaako yritys värväämään perheenjäseniä ja ystäviä mukaan ja onko miten tarkkaan värväysyrityksistä on raportoitava? Kehotetaanko jäseniä ostamaan yrityksen osakkeita?
2. Johtaja(i)n autoritaarisuus: kuinka erehtymättöminä johdon määräyksiä on pidettävä, suljetaanko niiden arvostelija ulkopuolelle. Velvollisuus totella johtajan/johtajien käskyjä.
Myyntilahkossa: Yrityksen perustajat ja korkeimmat ylälinjalaiset nähdään erehtymättöminä auktoriteetteina, joita ei sovi kyseenalaistaa.
3. Opillinen dogmaattisuus: todellisuuskäsityksen ja oppien jäykkyys. Suvaitsemattomuus erilaista ajattelua kohtaan. Kuinka pitkälle oppi ajattelee jäsenen puolesta tarjoten valmiit mielipiteet.
Myyntilahkossa: Organisaation vastustaminen, sen toimintatapojen kyseenalaistaminen tai tuotteiden arvostelu ei ole hyväksyttyä. Ylälinja opettaa alalinjalle valmiit mielipiteet ja vastaukset, joita näiden pitää käyttää, jos kohtaavat yritystä kohtaan esitettyä kritiikkiä.
4. Syyllistäminen: onko jäsenen etsittävä vikaa aina itsestään, jos ei sopeudu yhteisöön.
Myyntilahkossa: Jos verkostomarkkinointiin mukaan lähtenyt ei menestykään, nähdään hänen olevan yksin ainoa syyllinen menestymättömyyteensä. Joko hän ei ole yrittänyt tarpeeksi tai ei ole ollut tarpeeksi kärsivällinen. Ei nähdä mahdollisena, että tuotteilla tai verkostokonseptilla voi olla vaikutusta lopputulokseen.
5. Vainoharhaisuus: kuinka paljon jäseniä pelotellaan todellisilla tai kuvitelluilla vihollisilla, joita voivat olla erilaiset viranomaiset, virallinen (lääke)tiede, ja ennen kaikkea lahkosta lähteneet ja siihen kriittisesti suhtautuvat entiset jäsenet.
Myyntilahkossa: Kuviteltuja vihollisia nähdään kaikkialla. Pyramidihuijauksia tutkivien viranomaisten motiiveja epäillään. Nettifoorumeilla julkaistut kriittiset kirjoitukset leimataan kateellisten tai entisten ja epäonnistuneiden työntekijöiden kirjoittamiksi. Jos löytyy tieteellisiä tutkimuksia, jotka vievät yrityksen tuotteilta uskottavuutta, ei niitä suostuta uskomaan.
6. Maailmankielteisyys: näkeekö lahko ”maallisen” elämän lahkon ulkopuolella täysin arvottomana. Väittääkö se lahkoon kuulumattomien ihmisten joutuvan kuoleman jälkeen helvettiin tai syntyvän uudestaan huonoihin oloihin. Onko sillä apokalyptinen visio, jossa maailmanloppu on lähellä ja vain lahkon sitoutuneet jäsenet pelastuvat.
Myyntilahkossa: Lahkon ulkopuolella olevat nähdään surullisina oravanpyörän uhreina, jotka eivät pärjää taloudellisesti ja eivät saa päättää omasta elämästään. Vain omassa yrityksessä mukana olevat nähdään menestyjinä ja oman elämänsä herroina. Puhutaan heitä odottavasta taloudellisesta riippumattomuudesta ja passiivisista tuloista.
7. Sensuuri: missä määrin johto rajoittaa jäsenten mahdollisuutta tutustua ulkopuolisiin näkemyksiin lahkosta. Suoran kiellon lisäksi sensuuri toimii usein epäsuorana ryhmäpaineena: kunnon jäsenen ei odoteta haaskaavan aikaansa ”maallisiin” tai ”demonisiin” tiedonlähteisiin.
Myyntilahkossa: Värvättäville ei kerrota etukäteen, mihin heitä ollaan houkuttelemassa mukaan, vaan puhutaan korkeintaan ”huikeasta mahdollisuudesta”. Mukaan värvättävät yritetään saada liittymään mahdollisimman nopeasti ennen kuin he ehtivät kysellä tutuiltaan mielipiteitä yrityksestä tai mennä nettiin etsimään lisätietoa. Mukaan lähteneitä on kielletty kommentoimasta yrityksen asioita julkisesti.
8. Ihmissuhteiden rajoittaminen: onko painetta hylätä eri tavalla ajattelevien ystävien ja omaisten seura, ”entinen elämä” harrastuksineen ja ilonaiheineen.
Myyntilahkoissa: Mukana olevia rohkaistaan viettämään aikaansa muiden mukana olevien kanssa käymällä esimerkiksi viikottaisissa hengennostatustilaisuuksissa. Toimintaa arvostelevat kaverit ja läheiset leimataan negatiivisesti ajatteleviksi pessimisteiksi, joiden seuraa kannattaa vältellä.
9. Uusien jäsenien värväys: kuinka paljon painoa annetaan uusien jäsenien hankkimiselle ja lähetystyölle.
Myyntilahkoissa: Tuotteiden myynti on sivuseikka. Rikastuakseen on välttämätöntä värvätä uusia jäseniä ja alkaa koota alleen omaa ”organisaatiota”.
10. Peiteryhmät: kuinka suuri määrä lahkolla on sen määräysvaltaan kuuluvia ryhmiä, joilla on toinen nimi kuin lahkolla, esim. peiteyhtiöt ja ”hyväntekeväisyysjärjestöt”, joiden tosiasiallinen tarkoitus on tuoda lisää kannattajia ja rahaa.
Myyntilahkoissa: Verkostoyrityksen johtajilla on useita muita yrityksiä, joiden tarkoituksena on puristaa jäseniltä vain lisää rahaa johtajille. Näiden yritysten kautta saatetaan esimerkiksi järjestää yrityksen maksullisia koulutuksia, myydä yrityksen mainosmateriaalia, järjestää maksullisia hengennostatustilaisuuksia tai julkaista kirjoja, joita jäsenille sitten suositellaan.
11. Varakkuus: kuinka paljon rahaa ja/tai omaisuutta lahkolla on käytössään tai se pyrkii haalimaan; miten paljon jäseniä painostetaan lahjoittamaan omaisuuttaan lahkolle (esim. kymmenykset tuloista, ”erikoiskolehdit”, lahkolle testamentatut perinnöt).
Myyntilahkoissa: Kuinka paljon mukana olevia painostetaan käyttämään omaa rahaansa organisaation hyväksi esimerkiksi ostamalla organisaation tuotteita, opetusmateriaaleja, käyntikortteja, maksullisia koulutuksia, seminaarimatkoja, ym.
12. Poliittinen vaikutusvalta: kuinka paljon poliittista vaikutusvalta lahko haluaa tai on pystynyt hankkimaan esim. sijoittamalla jäseniään vaikutusvaltaisiin asemiin yhteiskunnassa.
Myyntilahkoissa: Onko organisaatiossa mukana vaikutusvaltaisia tai tunnettuja ihmisiä? Yrittääkö yritys vaikuttaa yhteiskuntaan esimerkiksi mustamaalaamalla viranomaisia, ottamalla yhteyttä päättäjiin, keräämällä nimiä addresseihin, ym.
13. Seksuaalinen manipulaatio: kuinka tarkkaan johtajat määräävät alaistensa seksielämästä.
Myyntilahkoissa: Seksuaalista manipulaatiota ei tiettävästi esiinny myyntilahkoissa.
14. Eroa harkitsevien painostus: kuinka voimakkaasti jäseniä pyritään estämään lähtemästä liikkeestä tai kuinka paljon entisiä jäseniä painostetaan liittymään takaisin lahkoon, esim. yöllisten puhelinsoittojen avulla.
Myyntilahkoissa: Asiakassuhteen lopettaminen pyritään estämään kaikin keinoin. Vaikka kyse olisi tereydellisistä syistä, yritetään puhua asiakas ympäri. Sama pätee mukana oleviin partnereihin. Lähtevät leimataan luovuttajiksi.
15. Väkivallan hyväksyminen kun johto harjoittaa sitä tai on kyse liikkeen edusta.
Myyntilahkoissa: Toiminnassa mukana olevat ovat valmiita vaikka rikkomaan lakia puolustaessaan yritystään. Yrityksestä kriittisesti puhuvia tai kirjoittavia uhkaillaan. Yrityksen edun nimissä ollaan valmiita suoraan toimintaan. Lue täältä, mitä tapahtui, kun suomalaiset verkostomarkkinointikriitikot yrittivät 2006 kokoontua vuokraamassaan kabinetissa.
16. Totisuus: kyvyttömyys sietää ryhmään, sen johtajiin tai oppeihin kohdistuvaa leikinlaskua.
Myyntilahkoissa: kyvyttömyys sietää yritykseen, sen johtajiin tai oppeihin kohdistuvaa leikinlaskua.
(http://www.radiocity.fi/vapaalla/suomessa-toimii-useita-myyntilahkoja-tuhansia-huijattu-mukaan-13945)