Mun elämässä on tapahtumassa isoja muutoksia, mutta muutokset on omalta osaltaan tie vakiintumiseen. Mä lähentelen maagista kolmenkympin ikävuotta, joten tavallaan tässä vaiheessa elämää vakiintumisen täytyykin näkyä. Pysyvyys ja vakiintuminen tarkoittaa kuitenkin jostain luopumista ja irrottamista. Tunteet on seilanneet laidasta laitaan, vaikka olenkin luottavainen tulevaisuuteni suhteen.
Työkaveri ja hyvä ystävä jakoi minulle tänään biisin, jonka lyriikat kolahti kovaa ja kyyneleet kirposi silmiin. Juuri näin. Mä rakastan kaikkea uutta ja mä rakastan, kun saan elää ja näen uutta. Itsestään oppii paljon juuri näissä murrostilanteissa. Näin aikuisena tulee pohdittua, että miksi tarvitsee luopua jostain saadakseen sen mitä on halunnut? Mä en koskaan ole joutunut syvemmin pohtimaan luopumisen tuskaa. Kuinka usein elämässä irrotettua ote jostain, mistä pitää, mistä todella pitää. Tällä kertaa se mistä pitää ja tietää pitävänsä on vähän kun roikkuisi löyhässä hirressä ja uusi, vieras ja tuntematon tuo tullessaan määrätynlaista turvaa. Ei oo helppoa kasvaa aikuiseksi, mutta ei aikuisena oleminenkaan ole mikään autuaaksi ja viisaaksi tekevä tila.
Ismo Alanko Teholla – Päästänkö Irti
Biisi on kuunneltavissa TÄSTÄ
Tuttu ja turvallinen
Kiehtova ja vaarallinen
Luotettava, tavallinen
Kiihottava, oikullinen
Valintoja, valintoja
Joka päivä valintoja
Taivas vaiko katuoja
Etunoja, ponnistus vai lentoon
Päästänkö irti vai pidänkö kiinni
Siinäpä kysymys
Syöksynkö uuteen vai syvennän vanhaa
Enää ei riitä yritys
Katkolla elämä, tarjolla hyvää
Tarjolla tänään klassinen pulma
Hulmahdan liekkeihin, unohdan kaiken
Ja annan palaa
Päästänkö irti vai pidänkö kiinni
Kaikuu kysymys
Villi ja välkehtivä
Harmaan sävy värinä
Nuori, kaunis, itsevarma
Vanha, viisas, hyvä karma
Valintoja, valintoja
Joka päivä valintoja
Lojaalius vai kaikki likoon
Pian sekoon, pian sekoon
Rauha!
Päästänkö irti vai pidänkö kiinni
Siinäpä kysymys
Rakennan uutta tai avarran vanhaa
Rnää ei riitä yritys
Katkolla elämä, tarjolla hyvää
Tarjolla tänään klassinen pulma
Hulmahdan liekkeihin, unohdan kaiken
Ja annan palaa
Ei matalaa lentoa, katalaa kieltä
Hiipuvaa päivää, raskasta mieltä
Ei sopiva selitys
Päästänkö irti vai pidänkö kiinni
Kaikuu kysymys
No, on tässä muutakin kun vain pohdintaa siitä, että mihin elämä mut heittää. Muuttoa pukkaa, eilen pakkailin jo vähän laatikoita ja jotain vaatteita, joita ei tähän saumaan tarvitse, eli kesä- ja talvivaatteita ja vähän lakanoita ja pyyhkeitä. Pikkuhiljaa elämä pakkautuu taas laatikoihin ja elämä muuttaa uuteen paikkaan, tosin itselleni melkoisen tuttuun ja turvalliseen kaupunkiin. 😀
Voitin Jokerissa joku aika sitten 500€ ja pohdin melko pitkään, että mihin ne rahat upottaisi, rahanreikiä kun on. Mieli teki luksusta, jonka voi jakaa. Joten marraskuussa minä, mies ja miehen tyttö lennetään Rovaniemelle pariksi yöksi ja majoitutaan pieneen mökkiin Joulupukin pajakylään. Systeri perheineen on varannut samaan aikaan ja jopa samoille lennoille reissun, kun me mutta he olivat tehneet sen jo huomattavasti meitä aiemmin. Kun asia kesällä tuli puheeksi, niin harmitti valtavasti, kun ei päästy mukaan. Kerrankin rouva Fortuna huomasi munkin olemassaolon ja pääsen ekaa kertaa elämässäni napapiirille ja Lappiin, vaikka Rovaniemi onkin etelä-Lappia. Mutta PK-seudun tytöntollukan näkökulmasta Rovaniemi on kovasti jo pohjoista. 😀 Ja ehkä miniloman odotus auttaa tähän kaaokseen ja tulevaan kaamokseenkin. 🙂
-M-