Hei,
Vuodessa on tapahtunut paljon, paljon enemän, kuin kukaan muu, joka elää samaa tilannetta voi ymmärtää. Syy ei ole siinä, etteikö pidetä tarpeeksi yhteyttä, ei vääränlaisessa sisustuksessa, eikä mun näkökulmasta katsottuna edes miehistä tai lapsista. Edes ne tekosyyt ei ole päälimmäisin syy miksi näin kävi.
Näen monia ihmisiä harvemmin, kuin kerran vuodessa ja siltikään se ei aiheuta samaa, mitä tämä on aiheuttanut.
Kyse on siitä, että ystävyyttä on mahdoton yllpitää, kun itse olen se, joka aina tekee, sanoo tai vaan ylipäätään on väärin. Kyse on siitä, etten koe kelpaavani sellaisena, kuin olen.
Enkä sano tätä pahalla, en tarkoita loukata, enkä muutakaan.
Mä olen tyytyväinen itseeni ja siihen, miksi olen tullut ja millaiseksi olen kasvanut ja pidän jopa siitä mihin suuntaan olen menossa.
-Myy-
Ps: Tää taitanee jäädä viimeiseksi kommentiksi ja kannanotoksi asiasta, koska olen vain lopen uupunut. Olen pahoillani, että näin kävi.