Edellisestä blogitekstistä on aikaa. Sanottavaahan mulla on aina, mutta jotenkaan sitä sanottavaa ei ole saanut siihen muotoon, että sitä olisi voinut siirtää kaiken kansan luettavaksi. En tiedä, onko musta iän myötä tullut jotenkin varovainen mielipiteideni kanssa, vai vaikuttaako äitiys siihen, että mä olen jotenkin vähemmän kärkäs esittämään asioita.
Mulla on tytärpuoli, tytär ja oletettavasti lokakuun lopulla täällä meillä pyörii tyttötrio. <3
Tietysti koulutus tuo lisää näkökulmaa elämään ja se auttaa ymmärtämään myös tieteellisiä näkökulmia. Kuten edellä totesin: – Kolmas tyttö saapumassa ja kun on tyttöjä, ei voi mitenkään välttyä törmäämästä jo tulevaisuuteen ja tulevaisuudessa tytöille annettavaan HPV – rokotteeseen. Rokotteen ympärillä on pyörinyt kohu, vaikka suomalaistutkimus on kumonnut väitteen netissä kiertävistä rokotehaitoista, joita jokainen voi halutessaan googlailla ihan vapautuneesti itse.
Helsingin Sanomissa julkaistiin 14.8.2018 juttu, jonka yhteydessä on myös linkki tutkimukseen siitä, aiheuttaako HPV – rokote lapsille tauteja. Tutkimus on laaja ja syy-yhteyttä ei löydetty. Vastaavia tutkimuksia on tehty myös muissa pohjoismaissa ja tulokset ovat viitanneet samaan. Meillä siis on olemassa vertailukelpoista tutkimustietoa rokotteen turvallisuudesta.
Ne, jotka ovat kriittisiä HPV – rokotteen suhteen ovat jo muutaman vuoden vaatineet lisätutkimuksia ja nyt kun niitä sitten pikkuhiljaa valmistuu, niin ne ovatkin virheellistä informaatiota ja väärää faktaa. Ei tutkimusten lopputulokset ole mitään kivaa luettavaa välttämättä. Mäkään en pidä esimerkiksi ilmastomuutoksesta kertovista tutkimuksista, mutta ne nyt vaan valitettavasti on se fakta, mitä meille tällä hetkellä tarjoillaan.
HPV – rokottekeskusteluissa kriitikot muistaa nostaa esiin myös Pandemix – rokotteen aiheuttaman narkolepsian. Juttu on julkaistu 1.7.2015 Suomen Kuvalehdessä , josta pääsee myös itse tutkimukseen linkin kautta. Pandemix – rokote ei aiheuttanut narkolepsiaa, vaan sikainfluenssaan sairastuneetkin sai narkolepsian, joilla siis oli geneettinen alttius siihen. Tietysti toivoisi, ettei tuollaisia kävisi, mutta tärkeää on myös tiedostaa se, että rokote vain aktivoi geenin, joka olisi saattanut aktivoitua muutenkin vaikka stressin seurauksena.
Sairastin itse sikainfluenssan kesäkuussa 2009. Kuume ja oireet iski, kuin salama kirkkaalta taivaalta ja kuume oli viikon 39. asteessa ja oireet vastasi keuhkokuumetta. Lihaskipua, valonarkuutta, voimattomuutta, eikä vahvoistakaan kipulääkkeistä ollut juurikaan helpotusta. Yskin vielä epäterveen kuuloisesti elokuussa, josta kuulin aika monelta melko pitkään. Jos mun tän tiedon varjolla pitäisi valita, että sairastanko sikainfluenssan uudelleen vai otanko Pandemix – rokotteen, niin valitsisin jälkimmäisen.
Olin skeptinen itsekin rokotteita kohtaan tuon Pandemixin haittojen ilmaannuttua ja en esimerkiksi kausi-influenssarokotteita ottanut (vaikka riskiryhmään olen kuulunut keväästä 2011). Vasta esikoista odottaessa jotenkin iski tajuntaan, etten halua odotusaikana, saatika lapsivuodeaikana sairastua influenssaan. Menin piikille. Viime talvena käytiin myös hakemassa influenssarokotteet koko perheelle. Vauvalta influenssa voi viedä hengen. Sikainfluenssa romutti mun peruskunnon ja tuolloin olinkin vielä fyysisestikin ihan hyvässä kunnossa ja viikkoa aikaisemmin täytin 22-vuotta Ja silti toipuminen kesti viikkoja.
Sitten vielä vesirokkorokote, joka myös herättää keskustelua… On olemassa henkilöitä, joiden mielestä ihmisen kuuluu sairastaa vesirokko. Itse olin vauva, kun sairastin vesirokon ja sen jälkitautina tuli keuhkokuume. Kun vauva joutuu sairaalaan tehotoitoon, niin vauva saattaa myös herkemmin saada sairaalabakteerin, oli varmaan ihanat viikot muulla perheellä, kun vaiva on sairaalassa keuhkokuumeessa ja Rotan kourissa. Oletetaan myös, että mun liki 20-vuotta kestänyt korvatulehduskierre oli vesirokon aiheuttama. Kuulen usein kriittisiltä olleeni yksittäistapaus ja sen tiedon varaan ei kannata pelkoaan laskea. Ehkä ei, mutta kyllä mä valitsin omalle lapselleni mielummin vesirokkorokotteen. Vesirokkorokote jo pelkästään senkin takia, että pahimmillaan tauti kestää 2 viikkoa, monet selviää viikollakin. Mutta sairaan lapsen takia vanhempi saa olla 3päivää kotona. Sairasta lasta ei voi viedä päiväkotiin, joten jos ajatellaan pitkän kaavan mukaan, niin siinä palaa puolentoista viikon palkka. Näistä kriitikoista en tiedä, mutta se puolentoista viikon liksa on meidän perheelle myös tärkeää tuloa, jolla maksetaan laskut ja ostetaan kaupasta ruokaa.
****
Mutta… Missä vaiheessa tieteestä tuli mielipidekysymyksiä? Ja missä vaiheessa tieteelliset faktat voidaan kumota mielipiteellä tai näkemyksillä? Kun joku tarina lähtee elämään, niin siitä tuntuu tulevan tietyn ryhmän totuus.
Helsingin Sanomissa oli mielestäni hyvä lauantaiessee 18.8.2018: – Ihminen on lajina taipuvainen uskomaan valheisiin – miksei siis valeuutisiinkin. Tämä essee ei siis ole puhdasta faktaa, mutta se jotenkin kolahti heti muhun, koska se kiteytti vuosien pohdinnat melko tiiviiseen tilaan.
Kun sitten siirryin paperisesta versiosta lukemaan Hesaria nettiin, niin tulin huomanneeksi, että asiasta oli kirjoitettu ihan artikkeli päivää aikaisemmin, eli 17.8.2018. – Aivot ahmivat valeuutisia mieluummin kuin tositietoa – Vinoumaa vastaan voi taistella, ja nyt tutkija kertoo, miten se tapahtuu
Oma elämä on aina ollut jotenkin niin pirstaleista, etten ole ehtinyt illoinkaan muodostamaan selkeää ideoogiaa, ennen kuin faktat vei mennessään. Syy on varmasti koulutuksessa, mutta myös siinä, että olin alle 25-vuotias, kun sairastuin vakavasti ja rupesi totuus hieman toisella tavalla kiinnostamaan.
Joskus etiikan tunneilla koulussa me mietittiin maailmankuvia ja näkemyksiä. Meidänkin ryhmään mahtui kaikenlaista uskovaisten ja ateistien välillä. Muistan, kun sanoin luokassa, etten halua jäädä jumittaa mihinkään tiettyyn ideologiaam, vaan haluan laajentaa maailmankatsomustani ja yrittää ymmärtää asioita mahdollisimman pitkälle. Luulisi jotenkin, että vastaus olisi jotain kaiken kattavaa ja että tulisi edes hyväksyvää mutitaa, mutta sehän herättikin aika negatiivisia ajatuksia ihmisissä.
Neljännellä luokalla päädyin viikoiksi kiusatuksi sen vuoksi, kun luokallamme oli muslimi, joka Uskonnon opetuksen sijaan sai Islamin opetusta. Tätä muslimia haukuttiin koulumatkalla vääräuskoiseksi ja muut lapset huuteli, että se muslimi joutuu helvettiin (kyllä, 90-luvulla). Mä sit puolustin tätä muslimia sanomalla, että: ”Samaan Jumalaan sekin uskoo, mut vaan eri tavalla kun me.” Ja sit mua haukuttiinkin, kun puolustin väärää ihmistä.
Näitä kuplia syntyy sosiaalisen median vahvistamina ja kuulutaan yhteisöihin, jotka jakaa saman ajatuksen ja ideologian. Oli kyseessä sitten rokotteet, imetys, ruokavaliot tai vaikka ravintolisät. Tarpeeksi samanhenkisiä ihmisiä riittää luomaan uuden totuuden ja heille oman selkeän faktan. Jos mä olisin tässä kritisoimassa uskontoja, niin valta osa ihmisistä olisi kanssani samaa mieltä. Mutta kun kritisoidaan muita -ismejä, niin hymistelijät loppuu lyhyeen. Sitten muuttuu outolinnuksi.
Mutta en ymmärrä, miten monet -ismit eroaa uskonnoista, kun monin paikoin niissäkin kielletään faktat, kyseenalaista ja et kuulu enää jengiin. 😀 Ja se yhteisön ulkopuolelle jääminen näissäkin asioissa voi tehdä kipeää yksilölle.
Näin raskaana ollessa olen jättänyt monet väännöt vääntämättä jo pelkästään sen vuoksi, etten jaksa riidellä ja ottaa stressiä.
Tähän blogikirjoitukseen taas johti eräässä ryhmässä käyty keskustelu HPV – rokotteesta ja halusin edes yrittää tuoda omaa näkökulmaa laajemmin esiin, mutta tää vähän lähti rönsyilemään. 😀
Loppuun vielä Tieteen kuvalehdessä julkaistu artikkeli 27.3.2018: ”Tutkimusvilppi pilasi rokotteiden maineen” Eli tästä se rokotekriittisyys sitten lähti ja sen varjo kantaa aika pitkälle. Vaikkakin MPR-rokotteen autismiväite on kumottu.
Toivon, että joku jaksoi availla linkkejä ja lukea tän tekstin. Yritin keräillä faktiivisia artikkeleita, jotka tukisivat oikeita faktoja, joiden kannalla olen. Mutta saa toki oikoa, mutta toivoisin, että niiden oikomisten tueksi tulisi myös oikeaa faktaa. 🙂
Kiitos ja anteeksi!
-M-