Pitkästä aikaa tarinoimassa täällä blogissa… Monta tekstiä on valmiina, mutta niiden julkaisu on jäänyt syystä tahi toisesta toteuttamatta…
Raskaus on toisaalta ollut niin vahvasti läsnä mun elämässä kaikkine lieveilmiöineen, ettå se on muun elämän ohella vienyt mennessään. Tätä kirjoittaessa raskausviikkoja on kadassa 38+6, eli loppusuoralla ollaan. Koska mulla on raskausdiabetes, niin synnytystä lähdetään käynnistelemään 6.1 klo:18. Toivottavasti siihen ei mene päiviä, vaan asiat sujuisi kerrankin helposti. Tietysti mä toivon, että synnytys käynnistyisi luonnollisesti vaikka käynnistyspäivän aamuna. Katsotaan kuinka käy…
Monia kiinnostaa tietysti, että miten mun raskaus on edennyt. Mun mielestä kaikesta huolimatta ilmeisen normaalisti. Alkuraskaudessa oli paljon pahoinvointeja, etenkin sulanut juusto sai aikaan oksennusreaktion. Keskiraskauden alussa alkoi uudenlaiset migreenikohtaukset, eli pääsin kokemaan sarjottaisena klassisia aurallisia migreeneja. Niitä ei onneksi montaa ollut ja niistä selvisi Panadolilla ja hyvällä nesteytyksellä, sattuihan keskiraskaus kesälle.
Viimeisellä kolmanneksella todettiin raskausdiabetes, jota lopulta päädyttiin hoitamaan insuliinilla, sillä paastoarvot eivät pysyneet kurissa melkein millään. Jos joka ilta olisi syönyt iltapalaksi poppareita, niin arvot olisivat olleet ihanteelliset, mutta poppareissa on liikaa suolaa, joka puolestaan aiheuttaa turvotusta ja popparit ilman suolaa taas ei maistu millekään… En siis muuttanut ruokavaliotani popcorn – pitoiseksi, vaan aloin kiltisti piikittelemään itseeni insuliinia rv 30+3. Mua oltiin ehditty pelottelemaan raskausdiabeteksella ja etenkin insuliinihoidolla, mutta mikään niistä pelotteluista ei lopulta pitänyt paikkaansa. Ensinäkin syömisen kellottaminen poistui ja ruokavalioon tuli insuliinin myötä takaisin vapauksia, joita ruokavaliohoitoisessa raskausdiabeteksessa ei ole. Tämä siis tarkoitti mun kohdalla sitä, ettei tarvinut tikkana nousta 7-8 väliin vetämään puuroa aamupalaksi, vaan aamupalaa pystyi syömään luonnollisen pituisen unen jälkeen. Insuliinin väitetään nostavan painoa raskauden aikana, mutta omalla kohdallani painonnousu tasaantui ja loppuraskaudessa sitä on tullut huomattavasti vähemmän, kun monelle muulle odottajalle. Säännöllinen ruokavaliokin voi tietysti vaikuttaa asiaan.
Sitten ne migreenit tuli takaisin viimeisellä kolmanneksella ja olin muutaman yön sairaalahoidossa, kun edellinen migreenikohtaus ei ehtinyt loppumaan uusien aurojen puskiessa päälle. Lopulta migreenit saatiin ruotuun ja löydettiin hoito, jota pystytään toteuttamaan raskaudesta huolimatta. Synnytyksen jälkeen menen uudelleen lääkäriin ja mietitään hyödynkö estolääkityksestä, vai jäävätkö nämä pahat migreenit synnytyssaliin…
Loppuraskaus ja Joulun jälkeinen aika on aiheuttanut eniten harmaita hiuksia… Koska migreeni voi olla raskausmyrkytyksen oire, niin verenpaineita alettiin seuraamaan ja pissanäytteitä ottamaan tehostetummin. Pissanäytteet on aina puhtaat, samoin verikokeet, mutta verenpaineet on saaneet itseni lisäksi myös muun maailman neuvolaa ja synnäriä myöten raapimaan päätään… Neuvolan lukemia 27.12: 130/102, 127/99, 120/92, 124/91. Otettiin monta näytettä ja mun alapaineita kävi ihmettelemässä toinenkin täti. Sovittiin tutkimusaika seuraavalle päivälle neuvolaan… Neuvolan lukemia 28.12: 133/99, 131/97, 123/97, 123/88. Samat lottonumerot jatkui… Käskivät neuvolasta soittaa synnärille, jos verenpaineet vielä nousee ja olo heikkenee. Iltaa kohden levosta huolimatta tulikin päänsärkyä, joka ei Panadolilla helpottanut, vatsakipua ja kunnollista turvotusta. Soitin synnärille verenpaineiden ollessa 144/97. Käskivät maata kolme tuntia ja olla liikkumatta mihinkään. Tein työtä käskettyä ja nukuin ja pysyin vaaka-asennossa. Nousin kolmen tunnin päästä ylös ja mittailin verenpaineet, kun oireetkaan ei olleet kadonneet… Verenpaineet oli 157/102. Käskivät lähteä valumaan paikan päälle…
Synnärillä otettiin taas pissanäyte, puhdas oli. Maksa-arvot oli jälleen viitteiden alapuolella ja verenkuva hyvä, joten akuuttia raskausmyrkytystä ei siis ollut. Kuunneltiin vauvan sydänääniä ja mun yllätykseksi myös supistuksia piirtyi käyrille. Vauva osoitti olevansa kovin eläväinen ja ilmoitti, ettei korkeista verenpaineistani ole hänelle haittaa ainakaan. Käyrien jälkeen tutkittiin vauvaa vielä ultraäänellä. Vauvalla kaikki ultrassakin hyvin, lapsivettä oli tarpeeksi, liikkeet oli hyvät ja pää oli kiinnittynyt. Lopuksi otettiin synnärilläkin verenpaineet ja ne oli 122/77. Eli nekin oli laskeneet. Raskausmyrkytys ei ainakaan ehdi alkaa, jos sellainen on tulillaan. Lääkäri tosin sanoi, että kohoavat verenpaineet voi olla merkki myös lähestyvästä synnytyksestä… Katsotaan kuinka käy… 🙂
****
Sitten me ollaan helmikuussa muuttamassa. Tiedän, tästä asunnosta ei pitänyt muuttaa, eikä meitä huvittaisikaan, mutta tän hetkisessä kodissa on hyvin suurella todennäköisyydellä ainakin kylppärissä kosteusvaurio. Silmällä voi havaita jotain, mutta miehen tyttö oireilee ja kissa-allergia on suljettu pois, mies oireilee ja minä oireilen… Saatiin vähän kauempaa keskustasta kolmio, joka on edullisempi, kuin tämä. Lapsiystävällisellä alueella, metsän laidassa. Bonuksena on se, että kyseessä on kerrostaloasunto, mutta omalla sisäänkäynnillä ja omalla pihalla. Luksuksena uudesta kodista löytyy myös vaatehuone ja se on myös uudempi, kuin tämä nykyinen. Miinuksena on se, että uusi koti itsessään on noin kuusi neliötä nykyistä pienempi, mutta uudessa ei ole niin paljoa hukkaneliöitä, kun tässä. Matka keskustaan on noin 1,5km, mutta vauvan kärryjen kanssa pääsee bussilla usein keskustaan ja takaisin tällä alueella ihan ilmaiseksi, joten jos sää on huono, niin bussillahan sitä sitten hurauttaa. Ja kun töihin aikanaan palaa, niin bussilla pääsee vuorotyöläinen liikkumaan myöhäänkin, jos kävely ei huvita, eli onni onnettomuudessa.
Miehen tyttö oli mukana asuntonäytöllä ja hän rakastui uuteen kotiin. Pihalle tulee kesällä kuulemma kukkapenkki ja uima-allas. Läheisestä metsästä käydään etsimässä sienet ja marjat ja rakennetaan ehkä majakin. 😀
Toivottavasti seuraavassa kodissa voidaan asua mahdollisimman pitkään.
-M-