Elämänmuutoksia ja tollottimia

Noniin… Nyt onkin näin lauantaiaamun kunniaksi paljon asiaa… 🙂 Syy muuten siihen, että olen näin aikaisin hereillä on se, että tulin siskonpoikia vahtimaan aamutuimaan, jotta poikien vanhemmat pääsee töihin. Kilpirauhasen poistoleikkauksesta tuli tieto jo torstaina ja totaalipoistoleikkaus tehdään 19.4. Osa on toipunut leikkauksesta nopeasti ja osa hitaammin, eli katsotaan kuinka itselle käy. Mä tosissani valehtelisin,… Lue lisää Elämänmuutoksia ja tollottimia

Uusi Vuosi tulillaan, vanhaa vielä muistellaan

Nyt elellään jo Uuden Vuoden aaton puolella ja mä odotan pääsyä laivalle. Oikeestaan ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin. Yleensä laivamatkat on mulle pakollisia ylityksiä, koska niitä mulla on kertynyt kohtuullisen kiitettävä määrä. Baarit, karaoket, showesitykset ja kaikki muu oheistoiminta on nähty moneen otteeseen. Mutta Uusi Vuosi hyvässä seurassa, hyvää ruokaa syöden, skumppaa juoden ja sviitissä omalla… Lue lisää Uusi Vuosi tulillaan, vanhaa vielä muistellaan

Avautumista

Terkkuja vaan kortisonitiputuksesta. Toinen kerta on takanapäin. Ja nyt sain nimettyä sen maun, mikä mun suuhun siitä tiputuksesta tulee. Se on sama maku, kun hammaslääkärin antamassa puudutusaineessa, nam! Jotain vahvaa tervasalmiakkia ens kerralla mukaan. 😀 Ainakin kortisoni piristää, pari tuntia ja on taas semmoset kierrokset päällä, ettei mitään jakoa. Mun Basedowia lääkitään lääkkeellä, joka kymmenkertaistaa… Lue lisää Avautumista

Elämän pienet suuret kriisit

Tässä kuluneina sairauslomaviikkoina mä olen tullut taas huomanneeksi oman laatikkoni ulkopuolella muutakin elämää, kun vain omani. Toki omissakin kriiseissä on ollut tekemistä ja ajateltavaa, mutta niin on monella muullakin. Ystävä joutuu odottamaan terveysdiagnoosiaan kuun loppuun ja vielä kuun lopunkin jälkeen on odotettavaa. Epävarmuus ja pelko on inhottavat liittolaiset näissä asioissa, etenkin omaa terveydentilaa ajateltuna. Mun… Lue lisää Elämän pienet suuret kriisit

Kipu on ystävä… Vai onko?

Noniin… Tytön tarinointia luvassa kuluneesta viikosta… Maanantaina mä olin työkaverin kanssa yliopiston kirjastossa etsimässä materiaaleja mun koulutöihin. Meinattiin siellä kirjaston kellarissa kuolla liikutettavien peltihyllyjen väliin, kun joku alko veivaamaan meidän puolta kiinni. Mä olen kohtuullisen pieni ihminen, mutta onneksi mulla on kova ääni. 🙂 Ei ois ollut kiva kuolla kirjastoon. Maanantain ja tiistain välisenä yönä… Lue lisää Kipu on ystävä… Vai onko?