Pallosilmän tarinointia elämästä
Blogi vastoinkäymisistä ja onnesta. Blogi ihan tavallisesta elämästä.
Terkkuja vaan kortisonitiputuksesta. Toinen kerta on takanapäin. Ja nyt sain nimettyä sen maun, mikä mun suuhun siitä tiputuksesta tulee. Se on sama maku, kun hammaslääkärin antamassa puudutusaineessa, nam! Jotain vahvaa tervasalmiakkia ens kerralla mukaan. 😀 Ainakin kortisoni piristää, pari tuntia ja on taas semmoset kierrokset päällä, ettei mitään jakoa. Mun Basedowia lääkitään lääkkeellä, joka kymmenkertaistaa… Lue lisää Avautumista
Tänään koittaa lähtö taas Pohjois-Karjalaan… Juna lähtee puoli seitsemän aikaan ja joskus 23. aikaan astun Joensuun maankamaralle. Mulla tosiaan umpparin jälkeen levähti opiskelut, kun ne kuuluisat Jokisen eväät. Nyt mä lähden hakemaan motivaatiota Joensuusta ja yritän löytää sen saman fiiliksen ja palon koulutehtävien tekemiseen, kun mikä oli ennen saikkua. Paljon varmasti teki se, etten ole… Lue lisää Taas pohjois-Karjalaan
Tänään mä kahlasin ruotsin tukikurssin loppuun saakka ja tein kaikki tehtävät. Nyt olen siis suoriutunut siitä ja toivottavasti hyväksytyksi. Nyt on vielä kehittämishanke, yhteisöllisyyden ja yhteisötyön kehittämishankkeiden ideapaperit työnalla, kaksi ruotsin kurssia ja humanismi-kurssi. Hommaa riittää pienelle ihmiselle tehtäväksi hyvin paljon ja aikaa pitäisi jäädä muuhunkin. Mä olen tosin ajatellut, etten toistaiseksi pidä mitään kiirettä… Lue lisää Yksin, kaksin, kolmin? Opiskellen ja pohtien.
Monilla meistä on harhaluuloja ja kuvitelmia itsestään. Mun viimeisin harhaluulo itsestäni oli se, että en osaa ruotsia, en sitten yhtään ja koko kurssi tulee menemään uusiksi ja AMK Ruotsi on aivan hirveää kuraa. Olin varma, että tukikurssi tulee menemään ihan täysin penkinalle, muttei se ainakaan kahden referaatin, kirjoitelman ja sähköpostin osalta mennyt huonosti. Sain kehuja… Lue lisää Aliarviointia vai yliarviointia? – Siinäpä vasta pulma
Mä olen katsonut Gilmoren tyttöjen ensimmäisen tuotantokauden ja maannut sohvalla. 🙂 Mä en tykännyt siitä, kuinka se kausi päättyi, koska toista päähenkilöä kosi ihan väärä mies. 😛 Vääristä miehistä puheenollen. Niitä ratkasuja kai kaikki naiset tekee elämässään, eli valitsee itselleen väärän puolison syystä tai toisesta. Mullakin on ollut niitä vääriä ehdokkaita aika monta! 😛 Mut… Lue lisää Painoja vaakakuppeihin
Noniin… Tytön tarinointia luvassa kuluneesta viikosta… Maanantaina mä olin työkaverin kanssa yliopiston kirjastossa etsimässä materiaaleja mun koulutöihin. Meinattiin siellä kirjaston kellarissa kuolla liikutettavien peltihyllyjen väliin, kun joku alko veivaamaan meidän puolta kiinni. Mä olen kohtuullisen pieni ihminen, mutta onneksi mulla on kova ääni. 🙂 Ei ois ollut kiva kuolla kirjastoon. Maanantain ja tiistain välisenä yönä… Lue lisää Kipu on ystävä… Vai onko?
Mä en ole yksin mun koulutehtävien kanssa. Saan työkavereilta juurikin sen tuen, mitä tarvitsen. Tänään mennään yhden työkaverin kanssa yliopiston kirjastoon ja se lupasi auttaa mua alkuun ja haalimaan materiaalia. Jee! 🙂 Katkeruus on kaunista… Tai sitten ei. Mä olen nyt törmännyt avun vastakohtaan ja ilkeyteen myös. Miks hemmetissä joku edes vaivautuu olemaan katkera ja… Lue lisää Ei se aina ole niin helppoa, miltä se näyttää.
Mä olen siis koerkeakoulutasolla aikuisopiskelijana… Minusta tulee isona yhteisöpedagogi, mikäli en kuole annettuihin vaatimuksiin ennen sitä. Jos et koskaan ole opiskellut missään aikuispuolella, niin suosittelen korkeakouluopintojakin nuorisopuolella. Jos kuitenkin haluat lähteä aikuisopiskelemaan, niin pyydän sinua painamaan mieleeni seuraavat asiat: 1. Olet edelleen todennäköisesti kokopäivätöissä, pyydän huomioimaan työpäivän jälkeisen väsymyksen ja huomioimaan, ettet saa nukkua päiväunia,… Lue lisää Minä olen aikuisopiskelija kokopäivätyön ohessa
Tänään koittaa taas lähtö Pohjois-Karjalaan. 🙂 Alkuun mä oikeasti mietin, että kauankohan mä tota ravaamista Joensuuhun jaksan, mutta nyt mä oikeasti odotan sinne pääsyä. Mikään ei tunnu vapauttavemmalle, kun se, että mä voin jättää arjen tänne etelään; – Työn, omat huolet, muiden huolet ja kaiken muun. Mä pääsen jauhamaan toisten nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattikaisten kanssa… Lue lisää Minä lähden Pohjois-Karjalaan osa 2
”Mitä enemmän opin, sitä paremmin ymmärrän, etten osaakaan kaikkea”. Noi sanat yksi meidän luokkalainen poika sanoitti edellisten opintojen portfolioseminaarissa ääneen joulukuussa 2008. Mä lähdin samoihin opintoihin sillä asenteella aikanaan, etten mä mitään uutta siihen kouluun lähde oppimaan, mutta nuorisotyön kenttä olikin laaja. Valmistumisesta on vähän vajaat neljä vuotta ja vaikka työkokemukseni määrällä mua vaitetään yleisesti… Lue lisää Koulutusta, opinnäytetyötä ja muutakin
Nyt on AMK opintoja suoritettu jo kaks päivää ja voin kertoa, et aika haastavia pikku yksityiskohtia on nostettu esille. Mä en usko, että tekstin tuottaminen tulee muodostuu mulle ongelmaksi, mutta ne kaikki muut pikkupikku säädöt ja säännöt tuo oman haasteensa opiskeluun… Mä tykkäsin kyl Joensuusta tosi paljon. Ihmiset on paljon avoimempia ja vastaanottavampia, kun mitä… Lue lisää Terkkuja Joensuusta
Matkalla Joensuuhun. Juna ohitti just Lappeenrannan. Tuntuu edelleenkin jotenkin uskomattomalta olla matkalla opiskelemaan. Nyt kun mulla on vielä mahollisuus lähteä pois hoodeilta, niin mä kyllä hyödynnän sen mahollisuuden. 🙂 Mun etätehtävästä oli tullu saapumisilmoitus, joten kai mä siellä kirjoilla sitten olen… 😀 Tää on ihan hillitöntä metsää tää Itä-Suomi, kun ikkunasta kattoo. 😀 Kuusta ja… Lue lisää Matkalla Pohjoiskarjalaan
Noniin… Ensimmäinen ammattikorkeakoulun toimeksianto on saapunut. Mun pitää pohtia, että miten opinnot muuttaa mun elämää ja arkea suhteessa normaaliin ja lukea kolme artikkelia ajankäytönhallinnasta. Onpa mukavaa ja samalla mun pitää tarkoin noudattaa annettuja tekstiasetteluita tavutusta ja muuta. Rehellisestisanottuna; – Mä en muistanutkaan mimmosta hifistelyä koulunkäynti todillisuudessa on… Ja mä olen kuitenkin viimeksi valmistunut joulukuussa 2008.… Lue lisää Kaikenlaista taas.
Keskiviikkona koittaa jälleen töihin paluu. Toisaalta tuntuu haikealta jättää upea kesä ja upeat muistot taakse ja toisaalta taas tuntuu mukavalta kohdata jälleen työelämän haasteet. 🙂 Tää kesä on ollut upea. Uusia ystäviä, kivoja illanistujaisia, tekemistä ja ennen kaikkea mun omaa energisyyttä ja jaksamista on riittänyt. Tuntuu ihanalle, kun voi elää ensimmäistä kertaa vuosiin normaalia, liki… Lue lisää Kesä 2012