Rage

Hetkittäin mä meinaan aina räjähtää itsekin näihin kilpirauhasjuttuihin… En siis luonnollisestikaan itseni kohdalla, kun tää on todistettu niin monella eri tavalla, että mä sairastan kilpirauhassairauksia. Ja kyllä nimenomaan monikossa.

Sitten mä menen internetin ihmeelliseen maailmaan tutkimaan ajankohtaista tietoa kilpirauhasasioista ja törmään aina näihin pönttöihin, jotka LUULEE sairastavansa kyseistä sairautta ja ainoa oire on se, että paino on noussut hurjasti. Liikalihavuudelle koetetaan keksiä syitä ja oikeutus, jottei ainakaan tarvitsisi alkaa elää terveellisesti. Mutta jos ainoa oire on lihominen, niin suosittelisin ensin yrittämään laihdutusta. Se, että mupeltaa kilpirauhashormonia laihduttaakseen on ehkä typerintä, mitä voi tehdä.

Sitten löytyy näitä ohjeita, että kuinka varmimmin saadaan diagnoosi. Ei käytetä kofeiinia, eikä nikotiinia, niin arvot luonnollisestikin on alhaisemmat. Mutta, kun pitäisi elää, niin kuin normaalistikin, jotta ne tulokset pitää paikkansa. Kyseessä voi olla joku muukin sairaus, kun kilpirauhasen vajaatoiminta.

Mä olen tietämättäni itse käyttänyt tyroksiinia ja Liotyroniinia väärin, ilman että kaikkea on tutkittu. Väärinkäytöksellä tarkoitan sitä, ettei yksikään lääkäri mittauttanut mulla kilpirauhasen vasta-aineita ajoissa. Jos näin olisi toimittu, niin mun Basedowin tautia ei olisi lääkitty ainakaan väärin.

Ja jos kilpirauhaslääkkeitä syö väärin ja ennen kaikkea väärään sairauteen, niin siinä nousee mm. sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riski huomattavasti, puhumattakaan kaikista muista kivoista pikku sivuoireista, kuten esimerkiksi diabetes. Mun mielestä on oikein ja suotavaa, että ihminen hakee tietoa internetistä, mutta pitäisi osata myös olla tarpeeksi kriittinen asioissa. Keskustelufoorumien ja muiden suhteen pitää olla myös varovainen, se ei ole faktaa vaan yhden ihmisen yksilöllinen tarina, sinun tarinasi tuskin on täsmälleen samanlainen.

Mulle on esimerkiksi povattu kipua ja tuskaa ja järkyttävä tuskien taival, mutta mitä kipuihin ja oireisiin tulee erinäisten operaatioiden jälkeen, niin olen itse selviytynyt helpolla ja hyvin. Henkinen puoli voi hyvin siksi, että olen kokoajan jaksanut uskoa tulevaan ja uskoa parempaan.

Yhtä kaikki. Vajaatoiminnan hoidossa mikään ei tule ilmaiseksi, eikä Basedowin hoidossa mikään tule ilmaiseksi. Mä joudun joka päivä miettimään, että kuinka saan mahdollisimman monipuolista ja ravitsevaa ruokaa, mitä ravintolisiä on hyvä syödä ja miten pidän huolta myös henkisestä hyvinvoinnista. Pitkäaikaissairaus ja diagnoosi on alku sille, että elämästä tulee vaikeampaa. Se on ennuste sille, että eliniänodote pienenee ja ennen kaikkea se tarkoittaa elinikäistä lääkitystä ja elinikäistä säätämistä tavalla tai toisella. Niitä ei kannata muutaman ylikilon ilmaantuessa alkaa toivomaan tai hankkimaan itselleen. 🙂

Ja diagnoosista päästäänkin sitten siihen, mikä olisi jo terveenä pitänyt tehdä. Eli syödä hyvin, pitää huolta riittävästä unesta ja liikkua enempi ja pysyä kohtalaisen stressittömänä. Tämän kaiken joutuu lääkityksestä huolimatta tekemään, koska se pilleri turvaa sen hormonin saannin, mutta se ei tuo hyvää ja pitkää elämää yksinään.

Muistakaa, ettei lääkitys ole vastaus kaikkeen, vaan hyvä hoito ja ennen kaikkea itsestään huolen pitäminen on kaiken A & O. 🙂

Nauttikaa, eläkää, iloitkaa ja huolehtikaa itsestänne. 🙂 Pitäkää yhteyttä tärkeisiin ihmisiin. <3

Ugh! Olen raivonnut. 🙂

-M-