Pohdintaa

Joulu lähestyy pelottavaa vauhtia ja kulunut viikko, sekä viime viikko on olleet monella tapaa sekavia, henkisesti raskaita ja sellaisia, että itse on saanut hetkittäin olla kysymysmerkkinä. Toisinaan oikeesti pysähtyy miettimään, että mitähän hittoa sitä tekee määrätyissä asiossa aina väärin. Kun tuijottelee peiliin ja miettii itseään, tuijottaa lisää ja miettii toimintaansa ja toteaa sitten, ettei tee muuta, kun elää elämäänsä. 😛 Se on joidenkin silmiin kai liian täydellistä. *sarkastinen naurahdus*
Mutta ei, mulla ei siis liiemmin ole juuri tällä hetkellä valittamista. Homma toimii kotona varsin mallikkaasti ja töissä on menty lujaa, mutta mä pidän työstäni ja pidän työkavereistani. Täydellisen elämän määritelmä lienee se, että asiat on hyvin ja sujuu ilman, että valittaa jokaisesta epäkohdasta elämässään.
Mulla meni kauan ymmärtää se, että kaikki on musta itsestäni kiinni, koko mun elämä on musta itsestäni kiinni. Kun kiinnittää huomionsa niihin hyviin asioihin ja uskoo, että voi selviyyä pahoistakin tilanteista, niin elämä muuttuu paremmaksi. Kaikkea negatiivista ei tarvitse markkinoida ja mainostaa. Hetken kun aina miettii, niin ei se loppujenlopuksi niin paha juttu olekaan. 🙂 Oikeasti. Titetysti tunteet pitää tuntea ja ne täytyy käydä läpi, kaikki ne.
Aiemmin mä tykkäsin ajatella, että mä selviydyn päivästä toiseen, mutta nykyään ajattelen, että elän joka ikinen päivä. Elän, koen, näen, huomaan ja tunnen. Stressiä on aina, mutta se ei elämän opettamana useinkaan ole kovin pitkäkestoista. 🙂 Tai ainakin aihe vaihtuu aika-ajoin.

Yhden asian mä olen moneen otteeseen luvannut ja pysyn siinä lupauksessa. Mä en katkeroidu elämälle. Katkeruus ei koskaan saa mennä minkään edelle. Elämä on kyllä on jakanut semmoset kortit räpylään, että katkeruudelle olisi ihan perusteltu syy, mutta katkeruus tarkoittaa luovuttamista. Iloisena ja positiivisella elämänasenteella kaikki on oikeasti helpompaa. Siinä vastaus kysyjälle, että miksi mun elämä on täydellistä. 🙂 Mä iloitsen siitä, mitä saan. En sure sitä, minkä menetin. Se mikä menee on mennäkseen. Kun yksi ikkuna sulkeutuu, uusi ovi aukeaa. 🙂

-M-