Pallosilmä ja Tyrazol

Sain tänään kilpirauhastulokset, jotka ilmoittivat hyvin selkeästi sen, että mä olen liikatoiminnalla niin, että raikaa. Tulosten saamisen jälkeen hiippailin paperilaput repussa endokrinologin juttusille. ”Basedow, mutta saattaa se olla liikatoiminnasta johtuva pseudo-oire. Odotellaan ne sun vasta-ainekokeiden tulokset.” Sen jälkeen lääkäri tutki mun silmiä ja kaulaa ja määräsi mulle Tyrazol-nimistä lääkettä, joka jarruttaa mun kilpirauhasen meininkiä.
Olisitte nähneet apteekin sedän ilmeen, kun se näki apteekissa lääkemääräyksen, sen silmät levähti suuremmiksi, kun mulla ja se kysy multa, että: ”Onko tää lääkäri ihan tosissaan? Tää on hirvittävän suuri annos.” Mähän en tiedä siitä mitään, mikä on suuri tai pieni annos. Hetken näytti siltä, ettei anna mulle niitä pillereitä. Mutta lääkkeen pakkausselosteessa luki, että:

Alkuannos on tavallisesti 2 tablettia 3–4 kertaa vuorokaudessa, vaikeammissa tapauksissa 3 tablettia 3–4 kertaa vuorokaudessa. Selvä vaikutus havaitaan 1–3 viikon hoidon jälkeen, ja kilpirauhastoiminta normaalistuu yleensä 1–3 kuukaudessa.

Eli mitähän se apteekkari sekoili??? No, aivan sama… 🙂
Pitäisiköhän olla muuten otettu, kun yksi Suomen arvostetuimmista lääkäreistä sanoo mua mielenkiintoiseksi potilaaksi? 🙂

Tänään käytiin ystävän kanssa tarjoustalossa shoppailemassa ja sen jälkeen tultiin mun luo kahville. Ystävällä oli hirveen hauskaa mun silmien kustannuksella, koska ne on aika ulkonevat ja mollottavat. Samaa mun äitikin sanoi tänään puhelimessa.
Must on hyvä jos ihmiset osaa asennoitua tähän huumorilla. Minäkin kutsuin ystävälleni Tyrazolia tänään silmienpienennyslääkkeeksi. 🙂
En mä itekään jaksaisi, jos ihmiset ois kokoajan säälimässä ja voivottelemassa. Parempi vaan koettaa kuittaa huumorilla niin pitkälle kun voi. Ja läheisiäkin se varmasti helpottaa.
Mä en nimittäin usko, että mun kanssa ystävyys olisi ollut viimeisimpinä vuosina ollut mitenkään helppoa. Osa on lähtenyt mun elämästä, aidot on jääneet ja uusia on tullut tilalle. 🙂 Enkä mä voi muuta, kun olla kiitollinen niille, jotka jaksaa mua ja mun sairautta ja jotka on vilpittömästi mun tukena. <3 Yksin tää ois mahdotonta kestää…

-M-

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *