Pääsiäinen alkaa olla lusittu. Pääsiäisviikko on sujunut sekavissa ajatuksissa. Töitä on taas saanut tehdä ihan tekemällä, jengiä oli just sopivasti juhlapyhiksi pudonnut kelkasta ja mun työhän nimenomaan painottuu niihin päiviin, jolloin kaikki muut paikat on kiinni ja normaalit ihmiset viettää palkallisia juhlapyhiä. Kun jengi ympärillä lakoaa, kun kypsä vilja, niin se tarkoittaa allekirjoittaneelle lisätyötä ja tuuraajien etsimistä. Tuuraajat löydettiin ja ilta- ja yövuorot saatiin pidettyä. Seuraavan kerran menen töihin vasta keskiviikkona, kun saan ensin toivuttua yövuoron tuomasta unirytmin sekaisin menemisestä. Olin siis käytännössä koko Pääsiäisen töissä, mikä ei haittaa mua, koska töitä saa tehdä (ainakin toistaiseksi) tuplapalkalla. 🙂
Vähän olen miettinyt omaa motivaatiotani kirjoittamiseen ja se on ollut nyt jossain todella kaukana minusta. Mä en enää oikeastaan tahdo lukea uutisiakaan, koska maailmalla tapahtuu niin paljon pahaa ja Suomen hallitus tekee lähinnä typeriä päätöksiä ja uhkailee kansaa. Maailma on tiedotusvälineiden ansiosta kriisissä ja tapahtui missä tahansa terrori-isku tai vastaava tragedia, johon mahdollisesti otat kantaa, niin eiköhän sitten joku keksi sua tulla syyllistämään siitä, että otat osaa paikan X pommi-iskuun, kun paikoissa Y, Z, Å, Ä & Ö on myös ollut iskuja. Olen siis niinkin typerä ihminen, että otan vain kantaa Suomen lehdistön uutisointiin, enkä vietä päiviäni tarkkailemalla myös koko muun maailman medioita, joissa kerrotaan kaikista muista pommi-iskuista ja terroriteoista. Kiinnostaisi tietää, että mitä tuollaisten ihmisten päässä liikkuu, jotka kokevat olevansa parempia ihmisiä, kuin toiset, kun surevat kaiken maailman pahoja juttuja ja ottavat kovin hanakasti kantaa myös niihin. En tarkoita, etteikö saisi, mutta toisten syyllistäminen vakavien asioiden varjolla on melkoisen vastenmielistä.
Sitten mun lempiaihe: – Politiikka. Voisiko ne uuvatit nyt aikuisten oikeasti pysähtyä miettimään, että mitä nyt tuli päätettyä ja ovatko itse ihan tehtäviensä tasalla. Meillä on ulkoministeri, joka ei liiemmin ole ottanut kantaa edes ulkomailla tapahtuneisiin tragedioihin. Sitten meillä on laskutaidoton valtiovarainministeri, joka mutulla heittelee joitakin summia ja sitten on uhkailua ja kiristystä harrastava pääministeri. Jos ajatellaan, että meidän tämän hetkinen pääministerimme olisi yrityksen johtaja ja valtiovarainministeri olisi talousjohtaja ja sitten ulkoministeri johtaisi ulkomaan kauppaa, niin johan ne olisi firman hallituksessa äänestetty ulos koko firmasta taikka he olisivat yhdessä aiheuttaneet semmoisen konkurssin, että tullaan rytinällä alas ja päästään kierimään velkoihin. Kuvitellaan, että kansalaiset on heidän firmassaan edellisten johtajien kouluttamia huippuosaajia, joiden palkankehitys on ollut nousujohdanteinen ja heillä on olemassa työsuhde-etuja. Joita johto haluaa leikata ja pienentää palkkaa, jotta firman edut saadaan katetuiksi, lisäksi tämä uusi johto tarjoaa nopeampaa, mutta heikompaa koulutusta uusille työntekijöilleen pidentäen heidän työaikaansa. Näillä keinoilla yritys siis varmistaa työntekijöidensä työmotivaation heikkenemisen ja ne uudet työntekijät taas ei ole yhtä hyviä, kuin vanhat, sillä heidät on koulutettu puolivillaisesti. Eihän asiat voi pidemmällä juoksulla toimia em. Tavalla… 🙁
Tässä siis asioita, joita on ollut mielessä. Ei kovin pirteä postaus tällä kertaa. 😀
-M-