Matkalla Joensuuhun. Juna ohitti just Lappeenrannan. Tuntuu edelleenkin jotenkin uskomattomalta olla matkalla opiskelemaan. Nyt kun mulla on vielä mahollisuus lähteä pois hoodeilta, niin mä kyllä hyödynnän sen mahollisuuden. 🙂 Mun etätehtävästä oli tullu saapumisilmoitus, joten kai mä siellä kirjoilla sitten olen… 😀
Tää on ihan hillitöntä metsää tää Itä-Suomi, kun ikkunasta kattoo. 😀 Kuusta ja koivua ihan hirveesti ja ulkona alkaa näyttää yöltä… Eilen kotona oli tähän aikaan vielä valosaa, mut tääl kauempana pimenee näköjään aikaisemmin…
Mä kävin tänään endokrinologin juttusilla… Sen mielestä mä oon edelleen liikatoiminnalla ja asialle tarttis tehä jotain. Lopputulos on se, että mä kipitän maanantaiaamuna labraan kilpparikokeisiin ja sitten katsellaan siitä viikon päästä sitten sitä ruokalistaa uudelleen. Omasta mielestä mun olo on edelleen hyvä, mutta lääkäri väitti toksiseksi. Voihan se olla, että mun väsymys johtuu kesällä otetuista liikakierroksista. Noh, ensi viikolla viisaampi. 🙂
Tänään mä tunsin itteni taas kovin nostalgiseksi, kun vedin kokkivermeet päälleni ekaa kertaa viime kevään ja sitä ennen kevään 2005. Edelleen mulla on ravintolakeittiötaidot hallussa. Ja osa jutuista palautuu pikkuhiljaa mieleen. Se on ihan kiva ohjailla nuoria keittiössä. 🙂
Väsymys ois kova, mutten mä oikeen meinaa saada unta tässä junassa, ehkä pitää yrittää. 🙂 Istun siis kuuden hengen hytissä ihan yksin, joten saan olla kyllä todella leveästi… 😀
-M-