Keskiviikkona koittaa jälleen töihin paluu. Toisaalta tuntuu haikealta jättää upea kesä ja upeat muistot taakse ja toisaalta taas tuntuu mukavalta kohdata jälleen työelämän haasteet. 🙂
Tää kesä on ollut upea. Uusia ystäviä, kivoja illanistujaisia, tekemistä ja ennen kaikkea mun omaa energisyyttä ja jaksamista on riittänyt. Tuntuu ihanalle, kun voi elää ensimmäistä kertaa vuosiin normaalia, liki oireetonta elämää. 🙂
Syksy tuo tullessaan myös AMK-opinnot työn ohessa ja varmasti paljon muuta. 🙂
Kesä 2012 on tuonut mulle niin paljon hyvää tullessaan. Tieto kouluun pääsystä, tieto työsuhteen jatkumisesta, mukavia uusia tuttavuuksia, ihania ihmisiä, aikaa kummilasten kanssa. Käynnit Puuhamaassa, Suomenlinnassa, Korkeasaaressa, Heurekassa, Leffassa. Kaikki ne mukavat ”koomatuokiot” Helsingissä. Sai valvoa myöhään ja nukkua puolille päivin. Kaikki kiireettömyys ja turha stressi ei ole tänä kesänä liiemmin riivannut.
Tänä kesänä olen myös pyytänyt ja saanut anteeksi ja elämä jatkuu. 🙂
Kesä avasi myös mun silmiä paljon. Kaikki ei olekaan niin kivaa ja mukavaa. On olemassa myös se kuuluisa kolikon kääntöpuoli ja siltä puolelta löytyi joku, jota en sieltä olisi uskonut löytäväni. Kateus, katkeruus, vlinpitämättömyys, mitätöinti ja selkäänpuukotus. Ne sieltä löytyi. Ja ne on laimentaneet jonkun verran mun iloa. Ihan kun en saisi olla iloinen. Ihan kun mun pitäisi olla vaan olemassa silloin, kun mua tarvitaan. Mutta niin ei tule enää koskaan olemaan. Onneksi… 🙂
Mut onnellisena oleminen ei oo hassumpaa. 🙂
Alkuvuodesta elämä otti paljon ja ajoi jonkinlaiseen epätoivoon. Tänä kesänä se osoitti, että se voi myös antaa hyvääkin. 🙂
-M-