Mä olen nyt puuhaillut tämän päivän vähän lisää Joulua kotiin ja kaikki alkaa sen puolesta olemaan mallillaan. 🙂 Joulu tulee tänäkin vuonna ja sen saapuminen tuntuu mukavalta. Pitkästä aikaa musta oikeasti tuntuu siltä, että saan rauhottua odottamaan Joulua ja rentoutua, vaikkakin opinnäyte painaa päälle koko ajan.
Tänään ostin keittiöön jouluverhot ja tuuletusikkunan vuoksi koko ikkuna ei siis ole verhoille käytössä, vaan 2/3 osaa. Musta se toimii kätevästi, etenkin jos sivuverhot vetää molemmille sivuille. Verhojen asennuksen jälkeen piti siivota muu asunto. Pesin kylppärin ja vessan, laitoin pyykit pyörimään, siivosin keittiön ja järkkäilin jälleen ympäriinä lojuvat kamat oikeille paikoilleen. Mulla ei ihan älytöntä joulusiivousta ole edessä, kun tää asunto nyt kuitenkin viikkosiivotaan kauttaaltaan. Ehkä joulun kunniaksi riipaisen ja pesen lattiat. 😀 Joskus mua on haukuttu keittiöneurootikoksi ja syytetty siitä, että olen hysteerinen keittiön puhtauden vuoksi. Ehkäpä, mutta siisti keittiö vähentää myös tulipalon riskiä, etenkin puhdas liesi. Vessat on toinen paikka, joiden on pysyttävä edes jossain määrin siistinä, koska niiden nyt vaan kuuluu olla puhtaat. 😀
Keittiönpöytä siivottu kaikesta muusta, paitsi kynttilöistä. 🙂
Lumiukkoarmeija valaisemassa käytävää.
Joulutunnelmaan saa jo laskeutua senkin vuoksi, että ensi viikolla vietetään kaveriporukan pikkujouluja ja kun ne kinkerit on niin lähellä oikeaa Joulua, niin tuleepahan Joulu laitettua etuajassa. 🙂 Miehen tyttö tulee tänne ensi viikonloppuna ja menee hoitoon pikkujoulujen ajaksi. Tuona viikonloppuna koristelemme piparkakkutalon ja askartelemme muutamia tonttuja ja ehkä enkeleitäkin. Ja tietysti koristellaan kuusi. 🙂
Oltiin Itsenäisyyspäivänä parhaan ystävän kanssa Tallinnassa ja tarkoitus oli löytää jotain Joulupukin konttiin. Oma vakaa aikomukseni oli siis löytää myös (sukkien lisäksi) joulukuuseen koristeita ja uudet valot. Aikaisempina vuosina meillä on ollut kuusessä värikkäät valot, mutta tänä vuonna 7 vuotias ilmoitti tomerasti, että: ”Nyt ei tuu sitä disco-kuusta, vaan siihen tulee yksiväriset valot!” 😀 Kahtena aikaisempana vuonna toiveissa on tytöllä nimenomaan ollut värikäs kuusi… Joku selkeäasti kasvaa isoksi.
Menomatka Tallinnaan oli mielenkiintoinen. Ensinäkin jo sporassa matkalla terminaaliin jostain Kampin kohdalta samaan kulkuvälineeseen hyppää mun työkaveri, eikä siihen aikaan aamusta hirveästi tarvinut miettiä, että minne tämä on matkalla. Maailma on niin pieni. Toisekseen aamiaisen aikoihin alkoi laiva keikuttaa, mentiin siis mysrskyssä. Mulle on kai kasvanut merijalat aikojen saatossa (en ole koskaan voinut laivassa pahoin), mutta moni muu voi ja laivan vessat lainehti oksennuksessa. Yksissä tuumin päätettiin parhaan ystävän kanssa varata laivasta hytti paluumatkalle, jotta tarjolla on puhdas käymälä. 😀
Tallinnassa shoppailtiin ja tutkailtiin tarjontaa, sekä käytiin syömässä kellariravintolassa. Siskonpojille löytyi Minecraft Lelejä (Kiinalaisia legopalikoita)lahjaksi. Muuten sitten ostin joulukoristeita (ja neljät sukat).
Parasta reissussa kuitenkin oli se, että sai viettää pitkästä aikaa laatuseurassa aikaa ja nauraa itsensä ihan kipeäksi. 😀
Perjantaina oltiin ystävän kanssa vielä katsomassa Popedaa. Livemusiikkikin toimi taas hienona irtiottona arjesta ja työpaineista, joita tämä uusi työ tuntuu hetkittäin tuovan, etenkin näin Joulun alla. Popeda ei kuulu suoraan mun lemppareihin, mutta onhan niillä hienoja biisejä. Ne soitti livenä lapsuudestani tutun biisin, joka oli mun lemppari, eli Kersantti Karoliinan. 😀 Ja jälleen kerran me oltiin vahvasti siellä eturivin tuntumassa. 🙂
Eiköhän näillä eväillä voi jo pikkuisen laskeutuakin Joulunodotukseen.
Kiitos. Nam!
-M-