Tänään on taas oltu vierotusoireiden hyvässä huomassa. Nää nikotiinimössöt ei auta, kun psyykkisesti. Fyysisesti tää on yhtä tyhjän kanssa. Ajatukset pyörii tupakassa ja lapsivapaa viikonloppu… ARRRRGH. Käytiin miehen kanssa kaupassa ja meinasin seota sinne. Kaikki maailman ihmiset oli tänään järkyttäviä idiootteja siellä, jotka eivät osaa asioida kaupassa. Joojoo, mulla on ihan hirveet viekkarit päällä, siis ihan järkyttävät. Aivan kaikki ärsyttää, ärsyttää mun hieno päätös olla polttamatta. Ärsyttää se, että en osta tupakkaa, ärsyttää itseasiassa sekin, etten voi tupakoida enää koskaan, sillä lupasin niin ja lupauksia ei vaan voi rikkoa. Ärsyttää elää keskellä tätä vierotusoirehelvettiä ja ärsyttää että miksi menin ja annoin kirjan aivopestä mut!!! Kaikki ärsyttää, ihan kaikki!!! Mutta kaikkein eniten ärsyttää olla riippuvainen asiasta, josta ei ole yhtään mitään valtakunnan hyötyä ja joka tuhoaa mun ja mun läheisten terveyden. Miksi mä koskaan aloin polttaa ja oliko se millään tavalla tarpeellista ja välttämätöntä? – No ei ollut! Omaa hölmöyttäni mä olen tässä tilanteessa, mutta nää vierotusoireet ei kestä ikuisesti. Muutaman viikon päästä alkaa jo helpottaa pikkuhiljaa, eikä varmaan enää ärsytä niin paljoa, mutta nyt kyllä suoranaisesti vallan vituttaa!!! En edes vaivaudu sensuroimaan.
Koska kaikessa on jotain hyvää, niin kerron teille syitä, miksi olen ollut tänään polttamatta ja miksi en enääå koskaan polta yhtäkään savuketta, vaikka vierotusoirehelvetti onkin niskassa. Aamulla menin parvekkeelle juomaan kahvia ja samalla suljin parvekelaseja, kun ei ole enää mitään tarvetta pitää niitä auki. Erehdyin hengittämään ulkoilmaa keuhkoihini. Työnsin pääni ulos parvekkeen ikkunasta ja hengitin keuhkot täyteen RAIKASTA ilmaa, se tuntui hyvälle, joten hengittelin raikasta ilmaa keuhkoihini vielä vähän lisää. Se tuntui todella hyvältä ja hengittäminen tuntui helpolta ja mukavalta. Se oli yksi hienoimmista hetkistä elämässäni. Hengittäminen tuntui miellyttävältä, miksen aikaisenmmin ole ajatellut, että ulkoilman hengittäminen ja hapensaanti on mukavaa? 🙂
Tupakoinnin lopettamisfoorumilla puhuttiin puhelinsovelluksesta Quit Now. Latasin sovelluksen puhelimeeni. Puhelin kertoi, että lopettamisestani saakka olen ollut tupakoimatta 25 tupakkaa ja olen säästänyt jo vajaa kuusi euroa rahaa. 🙂 Lisäksi sovellus kertoo, että kuinka makuaistini on parahtunut yli 80 prosenttisesti ja tupakasta johtuvan äkkikuoleman riski on pienentynyt 100%. 🙂 Alussahan mä vasta olen, mutta jostainhan se täytyy aloittaa. 🙂 Minä aloitin 29.1 n. Klo: 20.00. 🙂 Tunnen suurta iloa siitä, että olen ollut polttamatta nuo 25 savuketta, kaikki eivät ole siihen pystyneet, mutta minäpä olen. 🙂
Me ollaan miehen kanssa molemmat tässä kärsimässä tupakoinnin lopettamiseen liittyvistä vierotusoireita, mutta kyllä me tästä selvitään. 🙂 Tää on vähän niin kuin tasoloikkapeliä, jossa on enää yksi elämä jäljellä ja pitää voittaa pieniä vastustajia. Tupakanhimo toisensa perään on hypättävä lyttyyn ja uskottava siihen, että voi voittaa. Jokainen hetki ilman tupakkaa on voitto. Jossain vaiheessa nikotiinohirviö lakkaa vaatimasta tupakkaa ja jossain vaiheessa se kuolee nälkään. 🙂
Koskaan ei saa aliarvioida tai vähätellä omaa nikotiiniriippuvuuttaan, mulla se on vakava. Mutta jos ilman tupakkaa oleminen repii mun hermot riekaleiksi, niin mitä tupakoinnin jatkaminen tekisi? – Ei se ainakaan paranna mun hermojen tasoa, vaan riippuvuus pahenee hetki hetkeltä ja tupakka tupakalta koko ajan. Minä ymmärsin sen ja onneksi ymmärsin myös lopettaa leikin nyt, enkä vaikka ensi viikolla. 🙂
Elimistö alkaa toipua pikkuhiljaa ja eilen illalla yskin enempi, kuin ikinä tupakoidessani, keuhkoihin vihloi ja keuhkoista nousi mielenkiintoista myrkyllistä tauhkaa. Se ei ollut kovinkaan kaunista tauhkaa ja sitä on mun keuhkoissani 15 vuoden ajalta… Ei siis ole kauniit keuhkot minulla.
Mä tiedän yhden asian, mä tiedän sen, ettei minun tarvitse polttaa ja pääsen tästä yli. Taisi olla kaksi asiaa.
Kohta edessä sauna ja illalla mennään miehen kanssa elokuviin. 🙂
-M-