Nyt on AMK opintoja suoritettu jo kaks päivää ja voin kertoa, et aika haastavia pikku yksityiskohtia on nostettu esille. Mä en usko, että tekstin tuottaminen tulee muodostuu mulle ongelmaksi, mutta ne kaikki muut pikkupikku säädöt ja säännöt tuo oman haasteensa opiskeluun…
Mä tykkäsin kyl Joensuusta tosi paljon. Ihmiset on paljon avoimempia ja vastaanottavampia, kun mitä etelässä. Kaikkia kiinnosti jopa mun taustat… Tai ainakin suurinta osaa… 🙂 Meijän ryhmässä on pari muutakin etelästä tulevaa ihmistä ja muutenkin jengiä ympäri suomea. On Lieksasta, Porista, Hämeenlinnasta, Helsingistä ja sit tietenkin Joensuusta… Ja muistaakseni muualtakin.
Harvinaislaatunen hetki etelän ihmisen silmissä oli se, kun ekana koulupäivänä oltiin opistolta liikkumassa pois ja paikallisväestö huuteli, et: ”Kuka tarttee kyytiä keskustaan ja kuka on menossa minnekin!” Ja ainakin noi opiskelukaverit halus ottaa kyytiin ihan käytännössä tuntemattomiiki ihmisiä.
Mäkin pääsin mennen tullen opistolle yhen samalla asuinalueella asuvan naisen kanssa, kun missä itse pidin majaani. Ja kun tarjosin bensäkustannukset puokkiin, niin se kieltäyty ottamasta mun rahoja vastaan ja sanoi, että yhessä on kivempi matkustaa, et jokatapauksessa hän autolla taittas sen matkan. Tottahan se on. Mut kyl mä jätin rahaa hanskalokeroon, kun kaveri tankkas (juoni-minä). 😛
Kaikkien kanssa mullakaan ei toimi henkilökemiat, en mä sitä näytä, mut ei vaan toimi. Toisilla akateemisuus kilahtaa ihan kunnolla hattuun ja mukamas tiedetään kaikesta kaikki. Mä kuuntelin yhen opiskelutoverin pätemistä asioista ja mietin, et mitähän vittua se oikeen meinaa. Mukamas osaamista ja kokemusta on kaikesta ja se esitetään, niin kun se ois puhasta faktaa. Jokainen nuoristyötä tekevän pitäs tietää, ettei semmoset perusutopiat oikeen toimi missään muodossa, vaan koska määrärahoja ei valtiolta ja kunnilta liikaa heru, niin niillä mennään, mitä saadaan.
Ja muutenkin mikä hiton akateemisuus??? Opettajatkin puhuu koulussa, että AMK on kanssa jollain tasolla akateeminen mesta. Mun mielestä kuitenkaan ei puhuta yliopistotason akateemisuudesta, vaan ammattikoulun ylemmästä asteesta, niin kun ammattikorkeakoulu nimenä jo sanoo. Mihin mä siellä saan pätevyyden? Tehdä työtäni paremmin? Kun opettajatkin sanoo, ettei me sinne kouluun juurikaan mitään uutta alalta olla menty oppimaan. Melkeimpä tuntuu, että koulutusohjelma räätälöidään sitä varten, että opiskelijat saa sen amk-tutkinnon. Työelämän ja uran kannalta se on toki merkittävä tutkinto. Ja ammattikoulun käyneille tottakai syventävää opiskelua.
Kaikella kunnioituksella kaikkia lukion jälkeen ammattikorkeaan lähteneitä, mutta nyt kun olen konkreettisesti tuota ammattikorkeaa käynyt ja todennut sen kohtuullisen akateemiseksi ja luentotyyppiseksi ratkaisuksi. Ammattikorkeassa opiskellaan ammattia teoreettisesti lukiokäytäntein, eli oppiminen ei ole muutamia työssäoppimisjaksoja lukuunottamatta kovin konkreettista.
Me on omassa ammattikunnassa puhuttu paljon siitä, että mikään ei oo kauheampaa, kuin lukiopohjainen sosionomi nuorisotyöntekijänä. Kaikki käytännön työvälineet ja taidot puuttuu. Mä en sano, etteikö lukiopohjaisista sosionomeista tulisi hyviä työntekijöitä, iso osa niistä tutkimustyöntäyteisistä opinnoista kuitenkaan ei yllä samalle tasolle käytännössä, kuin mitä esimerkiksi lähihoitajan tai nuoriso-ohjaajan perustutkinnossa.
Mun mielestä suoraan lukion jälkeen ei pitäisi edes päästä opiskelemaan suoraan ammattikorkeaan tai sitten lukiopohjaisille pitäisi olla oma ryhmänsä. Meijän ryhmässä kaikki on nuoriso-ohjaajia, liikunnanohjaajia tai lähihoitajia (tai opistotason suorittaneita ohjaajia). Tossa ryhmässä kaikilla on myös vähintään kolme vuotta alakohtaista työkokemusta. Oma opiskelu on huomattavasti mielekkäämpää, kun mun ei tartte miettiä alusta saakka taas ohjaamisen perusteita, sosiaalista vahvistamista ja syrjäytymisen ehkäisyä, vaan koulua käydään ammattilaisten kesken vaihdellen kokemuksia eri sosiaali- ja terveysalan työpaikoista. Siksi mä halusin aikuispuolelle ammattikorkeaan ja toinen syy on se, että mua ei hirveesti huvita enää jäädä opintotuelle ja opintolainalle… Mieluiten työn ohessa.
Olipa mullakin taas kärkkäät mielipiteet. Älkää suuttuko. 🙂
-M-