Huomenna leikataan silmät. Toivotaan, että kaikki menee hyvin ja pääsen seuraavana päivänä kotiin. Kaksi asiaa, joita pelkään… 1.) Pysyvät kaksoiskuvat, 2.) Toipumisaika tulee olemaan helvetti. Mun poskiontelot tulee olemaan täynnä veristä mönjää, enkä saa niistää, vaan sen kaiken tauhkan pitää luontevasti valua pois nenän kautta, eli verta on odotettavissa. Mutta lupaan kestää toipumisajan ilman suurempaa valitusta, mikäli selviän operaatiosta siten, ettei pysyviä kaksoiskuvia tule.
Ja saatan mussuttaa, jos näkö lähtee. 🙂
Leikkaus itsessään kestää kolmisen tuntia. Mä ilmaannun Meilahden korvaklinikalle huomenna aamulla klo: 6.30, missä etsitään vaatteet, pukeudutaan sairaalavermeisiin ja hiippaillaan esilääkitystä hakemaan ja sen jälkeen ollaankin niin kuistilla, ettei mikään enää haittaa. 😀
Iltaan mennessä (mikäli kaikki menee hyvin) olen todennäköisesti oma iki-ihana itseni ja alan maukumaan lupaa päästä pois sairaalasta ja kotiin toipumaan. Mun pitää huomenna ilmoittaa ihmisille myös vointini/kuntoni ja työkaverit kyseli mun puhelinnumeroa, jotta voivat soitella, kun olen saikulla. 🙂
Uskomattoman suuri joukko ihmisiä ihan aidosti välittää ja on ilmaissut sen. Mä en olisi koskaan uskonut, että niin moni on kuitenkin hengessä mukana. 🙂
Kiitos kaikille! <3
-M-
Moikka, anteeksi että vastaus on kestänyt. Minkälaisissa asioissa kaipaisit tukea?
Moikka. Haluaisin ihan hillittömän paljon kuulla enemmän sun silmä oireista ja niiden hoidosta. Itse sairastan samaa tautia ja kaikki tuntuu vaan niin raskaalle. Eikä oikein vertaistukea ole..