Superkuu valvotti viimeyönä ja joku mystinen limayskä, mikä on vaivannut jo Juhannuksesta saakka. Kahden jälkeen vilkaisin kelloa yöllä ja sen jälkeen simahdin. Ei hirveästi lohduttanut, kun herätyskellot 2kpl aloittivat tutun arkiaamukakofoniansa. Torkkua pari kertaa ja sitten olikin kiire taas töihin. Mun vakaa aikomus oli olla töissä seitsemältä, jotta saan tehtyä tunteja sisään. Tiesin jo noustessani ylös, ettei mulla ole mitään jakoa olla niin aikaisin työpaikalla, mutta aamupuuhiin oli ruvettava.
Jaloissa pyörivät kissat ensimmäisenä eliminoidaan nurkkaan antamalla tuoretta ruokaa, jotten juostessani kompastu niihin. Sen jälkeen vessassa aamutoimet ja sitten pukemaan vaatetta päälle, lääkkeet runsaan veden kanssa huiviin ja juoksu bussipysäkille voi alkaa. Bussejahan menee tunnin sisällä lähipysäkiltä kuusi kappaletta Tikkurilaan ja niitä menee 8-10 kpl tunnissa ruuhka-aikaan, joten sinällään ei mikään hoppu.
Dösärillä sytytän röökin ja Juhannusta juhlineen näköinen nainen tulee pummaamaan multa rahaa, kun lompakko, matkakortti ja kännykkä on teillä tietymättömillä. Niinpä vissiin, mutta lahjoitan naiselle hänen pyytämänsä 1.30€, vaikka mua vituttaakin. Samalla kun ojennan naiselle rahaa, niin bussi menee ohi ja alkoi pännimään urakalla. 7min päästä saapuisi seuraava linja-auto.
Pääsen vihdoin bussiin ja bussissa pohdiskelen kiukkuisena, että yleensä hyvät teot palautuu tekijälleen. Tosin tänään en jaksanut uskoa mihinkään hyvään. Bussissa huomaan, että riippuvuuteni kohde vesipullo on unohtunut himaan, päätäkin alkaa särkeä orastavan nestehukan takia. Bussissa alan tonkimaan reppuani ja löydän repun pohjalle pudonneen kahden euron kolikon. Vitutus muuttuu keljutukseksi.
Tikkurilan asemalla saan junaa odotellessa ostettua pullollisen kylmää vettä automaatista ja päänsärky katoaa. Laiturilla mua katselee kummallinen hiippari-mies. Yleensä ahdistun tuijottelusta, mutta tänä aamuna keljutus oli niin voimakas, että olisi tehnyt mieli riipaista miestä tauluun, jos se olisi jotain tullut mulle länkyttämään.
Jupisen itsekseni päästyäni töihin. Esimies istui jo kahvihuoneessa puoli kahdeksan maissa, joten pääsin valmiiseen kahvipöytään. Rupateltiin pakolliset Juhannustekemiset pois alta.
Seuraavana kahvihuoneeseen hiippailee henkilö, jolla on todennäköisesti joku lapamato aivoissaan, olen vuoden jo pohtinut, että kuinka on mahdollista, että joku tyhmenee päivä päivältä enempi. Tämä lapamatoaivo alkaa lässyttämään mulle taas vaihteeksi tupakoinnin terveyshaitoista. Mä en todellakaan keljutukseltani jaksanut ruveta ”älykkääseen keskusteluun”. Totesin veijarille, että: ”Sulla on kohta iso terveyshaitta naamassa, jos et lopeta.” Tässä vaiheessa muut läsnäolijat nieleskeli kahviaan kummallinen virne naamallaan ja koska leukojaan louskuttava henkilö ei lopettanut kainosta pyynnöstäni huolimatta, vaan jatkoi syöpätilastointiaan, niin pääsin vielä sanomaan: ”Tupakasta tulee Suomen Valtiolle melkein 80miljoonaa euroa verorahoja, sen lisäksi, että niillä hoidetaan mun syöpä, niin niillä hoidatetaan puoli-ilmaiseksi sun lapset ja maksetaan sun liksa!” Tämän jälkeen henkilöitymä hiljeni.
Esimies kehoitti meitä hakemaan ilmaisleffalippuja, jotka pitää tällä viikolla käyttää pois. Sain vonguttua itselleni neljä lippua, joilla päästään huomenna mieheni, siskon ja hänen miehensä kanssa leffaan. 🙂 Nyt on sitten leffa- ja poppariliput. Huomenna siis luvassa Kauhea Kankkunen 3 – elokuva. 🙂
Muuten päivä on mennyt ihan normaalia uomaansa pitkin. Torstaina Cybershopista tilaamani mekko on tullut tänään postiin, joten kipitän hakemaan sen vielä tänään, kun saldotuntien keräilystäni pääsen. 🙂
Eli tuommoinen tulossa. 🙂
Sain mieheltä jo joululahjaksi Varustelekaan 50€:n lahjakortin ja sieltä sain tilatuksi reisitaskuhousut, huivin ja veriryhmääni edustavan merkin. 🙂
Töitäkin olen saanut aivan älyttömän määrän tänään tehtyä ja oikeastaan hommat alkaa pikkuhiljaa niidenkin puolesta olemaan paketissa. Että nyt alkaakin sitten loman odottelu. 🙂
-M-