Tänään olen ollut aikaansaava. Sain hommattua tori.fi:sta astianpesukoneen hintaan 50€. Toivottavasti masiina toimii, ainakin myyjä kovasti niin väitti. Sitten sain jätettyä soittopyynnön vakuutusyhtiöön. Elikkäs, asiat alkaa pikkuhiljaa rullaamaan eteenpäin taas. Enää puuttuu pyykinpesukone, joka hommataan Gigantista siten, että sedät saa kiikuttaa sen suoraan uuteen kotiin. ^^ Niin ja tietysti kattolamput uupuu.
Tänään on viikko leikkaukseen ja muuton osalta kaikki pakkailut on pahasti kesken, eilen sain tosin jo pakattua viisi laatikollista tavaroita. Haettiin pahvilaatikoita ystävän kanssa äitini työpaikalta, saatiin kulkemaan mukana kymmenen banaanilaatikkoa. Loput viisi banaanilaatikkoa on toimineet viimeisen vuorokauden kissojen telmimiskenttänä, katsotaan onko niistä mitään jäljellä kun pääsen kotiin. 😉
Mä olen ollut ihan hirveän väsynyt oikeastaan koko viikon ja väsymyksestä johtuen hirveän kiukkuinen. Kiukun aiheuttaa se, että ihmiset hilluu ympärillä kertomassa, että mitä en saa leikauksen jälkeen tehdä. Muuton aikana en saa nostaa mitään ja mun pitää varoa ja lässynlässyn… Edes minä en tiedä missä ajassa leikkauksesta toivun, mutta tiedän myös sen, että jos olen kipeä vielä muuttopäivänä, niin kipu kyllä asettaa rajat kaikelle toiminnalle. Ja ennen kaikkea se, että: Pitääkö ihmiset mua niin tyhmänä, että tietentahtoen pahentaisin tilannettani ja pidentäisin sairausloma-aikaa ja tahallani tuhoaisin terveydentilani?
Mun mielestä siihen vaan pitää luottaa, että itse tiedän mitä teen. Mä olen kuitenkin lähipiiristä se, joka on viimeksi leikattu ja sekin toipuminen on kohtalaisen tuoreessa muistissa.
Silloinkin nassutettiin, etten olisi saanut siivota. No, siivosin ja mitään ei revennyt. En olisi saanut käydä kaupassa, no kävin, koska kroppa kesti sen ja tiesin sen kestävän.
Mun mielestä muhun pitäs vaan luottaa sen verran, että oikeasti tiedän mitä teen. Viekää mut sairaalaan, jos en tiedä mitä teen ja revin itseni. Se on parasta huolenpitoa siinä kohtaa. 😀
Mä olen kuitenkin tyytyväinen toiminnallisuuteeni tänään, koska asiat etenee kokoajan, kun saan niitä hoidettua ja jaksan hoitaa. Pahinta kaikessa ja vaikeinta on toimeen tarttuminen, mutta kun siitä pääsee yli, niin homma sujuu mukavasti sen jälkeen. 🙂
Huomenna on luvassa parhaan ystävän tyttären 7-vuotissynttärit ja vien siskonpoikani (sekä kummipoikani) leikkimään sinne toisen kummipoikani kanssa ja samalla tietty juhlimaan synttäreitä. Mekkalaa ja meininkiä ei noistakaan kinkereistä varmaan puutu. Katsotaan kuinka väsynyt olen huomenna illalla 😀
-M-