Tähän asti Pääsiäinen on ollut todellakin toiminnantäyteinen ja nyt eletään kuitenkin vasta lauantain ja sunnuntain välistä yötä. 🙂
Kiirastorstaina töistä päästyäni mies haki mut naapurikaupungin keskustasta ja lähdettiin kaupoille. Kaupassa mukaan tarttui myös parhaan ystäväni tyttärelle 7-vuotis synttärilahjaksi Monster High zombie nukke, sekä ruokaa.
Kaupan jälkeen tuotiin ostokset kotiin ja lähdettiin pizzalle Kotipizzaan, sen jälkeen palattiin mun asunnolle, jossa siivoilin samalla, kun etsimme Ikean nettisivuilta sänkyä ja muuta tarpeellista tilpehööriä. Gigantin sivuille päädyttiin myös katselemaan pyykinpesukoneita, sekä astianpesukoneita.
Koitti Pitkäperjantai. Lähdimme liikenteeseen puolen päivän hujakoilla ja kävimme tutkimassa uuden kotimme sijainnin. Navigaattori ohjasi meidät oikeaan paikkaan ja löysimme itsemme tutkimasta tulevan kotirappumme nimilistaa ja kiertämässä taloa, jotta löytäisimme oman parvekkeemme ulkoapäin.
Mies ei tiistaina pääse asuntonäytölle, joten minun ja parhaan ystäväni varaan jää arvioida asunnon kunto.
Asumisaluehiippailun jälkeen lähdimme elokuviin katsomaan 21 tapaa pilata avioliitto. Varoituksista huolimatta katsoimme leffan yhdessä miehen kanssa ja se oli molempien mielestä viihdyttävä elokuva, joten jos suhde on vakaalla pohjalla, niin voin suositella elokuvan katsomista myös kumppanin kanssa. 🙂
Leffan jälkeen lähdettiin miehen vanhempia tapaamaan, näin heidät ensimmäistä kertaa, kuten myös muunkin perheen. Tapaaminen oli onnistunut ja miehelläni on mukava perhe.
Anoppilakokelaan visiitin jälkeen menimme vielä pikakahveille parhaan ystävän luokse, jonka jälkeen sitten kotiuduttiin ja katseltiin Housen 3 tuotantokautta.
Lauantai taas alkoi reissulla Ikeaan ja koska torstai-iltana päättämäämme sänkyä ei enää missään ollut (edes nettisivuilla), niin mies sai päättää sängyn. Kyllä tuo jahkaili kahden vaiheilla, mutta päätyi siihen sänkyyn, mihin ajattelinkin hänen päätyvän. 🙂 Ikeasta tarttui mukaan myös vaahtomuovipatja, sekä petauspatja. Patjatkin testattiin vielä varmuudeksi ja päädyttiin niiden olevan molempien selälle ihan hyvä ratkaisu.
Syy, miksi runkopatja/joustinpatja on h*lvetin huono ratkaisu on nuo kaksi kissaotusta, jotka muuttavat kanssamme samaan asuntoon. Minulla oli runkopatja, joka oli todella hyvä… Kunnes kissat tuli taloon… Jouset sai kyytiä ja yksi sängyn kulmista oli tuhottu äärimmäisen tehokkaasti.
Sänkyostosten jälkeen lähdettiin tappamaan pahinta nälkää Mäkkäriin, koska Ikea oli aivan täysi ihmisiä ja siellä ei huvittanut viettää yhtään enempää aikaa, kuin oli pakko.
Sänky raahattiin miehen kämpille ja sen jälkeen lähdettiin parhaan ystävän luo, josta mies sitten katosi viettämään saunailtaa poikain kanssa ja minä syömään lammasta parhaan ystävän perheen kanssa.
Ilta sujui letkeästi ja nyt istun kotona kirjoittamassa blogia…
Muutto rassaa ihan hirveästi… Ensinäkin mulla on 20 päivää kilpirauhasleikkaukseen ja missä kunnossa olen leikkauksen jälkeen? Puhumattakaan muuttopäivästä?
Kyllähän ihmiset varmasti auttaa, mutta kyse onkin siitä, että saako apuja tarpeeksi ja miten ihmeessä hoidan siivoamisen ja kamojen heittelyn kaatopaikalle? Toki ennen leikkaustakin voisi, mutta ongelma nousee siinä esille, että tahdon pestä pyykkiä vielä leikkauksen jälkeenkin ja todennäköisesti tarvitsen sohvaanikin, koska sohvalla toivuin umpparileikkauksesta ja siinä varmaan toivun kilpparileikkauksestakin. Ja siis toipumisella tarkoitan sitä, että nukun myös sohvalla tuolloin. 😛 Harva teistä ymmärtää näitä mun pointteja, mutta eipä teidän tarvitsekaan. 😉
Mä olen toiminnallinen ihminen. Luuletteko, että mä tosiaan sairastan, kun pitää muuttaa? – En todellakaan sairasta. Sairastan sitten muuton jälkeen ja kärsin sen päivän nahoissani. Nyt taas joku teistä lukijoista pyörittelee päätään ja suunnittelee mun käsiraudottamista kiinni patteriin, mutta en mä osaa avuttomana pyöriä jaloissakaan, vaan hommia täytyy joka ikisen tehdä, etenkin minin, koska mä olen se joka muuttaa.
Mutta ahistaa se silti. Kerkeen tekemään jotain ennen leikkausta, ainakin heittämään kaiken roskikseen menevän pois. Mutta miten ihmeessä se pakkaaminen ja muut asiat saadaan hoitumaan loppuun, jos olen itse kivulias. Joku käskisi olla stressaamatta. Mutta mitenhän se onnistuu?
Mutta kun kamat on uudessa kodissa ja järjestyksessä, niin elämä taas hymyilee.
Seuraava homma onkin kysellä pahvilaatikoita kaupoista ja hommata jostain pakettiauto ja mahdollinen kuski Vappupäivälle. Gaah!
-M-