Alla olevasta kuvasta saattaa mahdollisesti havaita, että mulla on TODELLA suuret silmät tällä hetkellä ja ne on herättäneet huomiota töissä ja jopa työmatkoilla junassa istuessani. Olkaapa hyvät ja tutkikaa kuvaa. 🙂
Eli kuvassa saamme selkeästi havaita, että silmä on avautunut huomattavasti… Eli se Basedowin tauti ei välttämättä ole ihan mun omaa kuvitelmaa kuitenkaan, eikä lääkärinkään hallisinointia.
Alla olevassa kuvassa on silmätulehduksesta kärsineet silmäni keväällä 2011, mutta normaalin kokoiset silmät kuitenkin, lievä silmätulehdus tuolloin vain riesana.
Mulla on muutenkin kohtuullisen suuret silmät, mutta tää silmien palloutuminen ja ulospäin työntyminen saa mut kohta näyttämään jostain sirkuksesta karanneelta, etenkin kun saan sitä olla selittelemässä kaikille ja ihan koko ajan.
Ihmisten katseisiin tottuu ja siihen, että mua tuijotetaan. Läheiset on sopeutuneet mun silmiin, kun kaikki on kuitenkin tapahtunut pikkuhiljaa. Mun mielestä ois kivempaa, jos ihmiset vaivautuisi kysymään tilanteesta sen tuijottamisen sijaan, koska se on aika mielenkiintosta, kun joku tuijottaa haavi levällään, eikä viitsi kysyä. 😉
Lääkärikäynnit on ensi viikolla 6. ja 8.päivä. Varmaan määrätään kortisonitippoja silmiin ja koetetaan saada paineet alas. Kilpirauhanen ultrataan ja otetaan koepaloja. Tässä on taas tekemisen meininkiä!
-M-