Oletteko koskaan suunnitelleet juhlia ja sitten saaneet kestää seuraukset siitä, kun ihmiset pahoittaa mielensä? Kutsuvieraslista herättää tunteita, se on olevinaan jollain tavalla vääränlainen. Mä sanon sen tässä ja nyt, niin syvästi ja niin tunteellisesti, sekä suoraan, että: Aika, paikka ja kutsuvieraat on täysin oikeat. Tarkoin valitut, harkiten mietitty ja ne tärkeimmät ihmiset, joiden kanssa tahdotaan juhlia. Paikka menettää merkityksensä, jos ihmiset on oikeat ja toivotut. Ainoa, johon mä en voi vaikuttaa on ihmisten ennakkoasenteet juhlia kohtaan.
Ketään ei voi pakottaa tekemään mitään vastoin tahtoaan, enkä mä pakota. Mutta juhlan järjestäjinä olemme siitä täysin vakuuttuneita, että olemme kutsuneet paikalle täysin oikeat ihmiset, joista jokaiseen liittyy muistoja, jaettuja hyviä hetkiä ja heidän kanssaan on olemassa historia.
Mä katson maailmaa eri tavalla nykyään, kun monesti mun ikäiset ihmiset katsoo. Mä olen saanut nähdä todella rumankin puolen elämästä ja menettänyt asioita, kuten esimerkiksi perusterveyden hyvin nuorena. Mä olen käynyt suurta taistelua näkymätöntä vihollista vastaan ja noussut jaloilleni kerta toisensa jälkeen.
Miksi nämä ihmiset olisivat siis vääriä? Ihmiset, jotka on kulkeneet kukakin kanssani erimittaisen, mutta merkityksellisen matkan tähän hetkeen saakka? Ei ne ole vääriä ihmisiä. Ne on juuri oikeita ja arvokkaita, ihan jokainen sellaisena, kun on.
Mä arvostan kaikkea sitä hyvää, mitä mun eteen on tehty ja tulen arvostamaan sitä kaikkea hyvää myös jatkossakin. 🙂
Siinä vaiheessa, kun mut asetetaan tilanteeseen, jossa mut pakotetaan valitsemaan, niin mä teen ratkaisuni. Se joka koettaa asettaa mulle ehtoja siitä, että kenen kanssa mä saan tai en saa ”leikkiä”, niin se saa mennä. Lapsena vanhemmat pystyivät (ainakin yrittivät) kieltää tiettyjen kavereiden kanssa leikkimisen. Mutta tälleen kesällä 29-vuotta täyttävän aikuisen ihmisen kavereihin ei enää vanhemmatkaan voi vaikuttaa, saatika sitten kukaan muukaan. 😀
Valintoja voi tehdä monina eri päivänä ja päätöksiä myös. Mun päivä oli tänään. Nurkkaan ajettuna on vaikea lykätä päätöksentekoa, silloin päätökset tehdään tunteen pohjalta, eikä olla kovin rationaalisia.
Jos jonkun naama ei miellytä, niin olisihan sitä voinut kieltäytyä jotenkin kohteliaammin ja keksiä jonkun tekosyyn sille, että miksi nyt ei onnistu. Ilman, että asiasta tarvitsee tehdä joku kummallinen spektaakkeli.
Mutta spektaakkeli on täällä, mutta mä sanoudun irti siitä ja jatkan elämääni.
Kun elämästä saa tarpeeksi paljon kokemusta ja näkee vaikka minkälaisia juttuja, niin sitä ei jotenkaan itse jaksa vähistä hätkähtää. 🙂
-M-