Viikonloppu oli mukava ja hauskaa oli. 🙂
Perjantaina lähdettiin ajelemaan kohti Loviisaa ja pimeällä oltiin vasta perillä. Lapset laitettiin nukkumaan ja aikuisten kesken jäätiin sitten istumaan iltaa. Mä oon muuten edelleenkin surkea Trivial Pursuitissa, enkä koskaan varmaan viisastu. 🙂 Mä en oo nippelitietotyyppi. 🙂
Lauantaiaamuna herätessäni minua odotti uudenlainen näky. Pimeän sijaan näin tämän:
Lauantaina grillattiin vartaita, kävästiin kaupassa, tytöt pomi mustikoita, osa miehistä kävi kalassa, osa kävis sienestämässä. Sitten saunottiin ja jotkut hullut uskaltautuivat uimaankin. Mä en ollut niiden hullujen joukossa tällä kertaa. 😛
Aurinko laski illalla nopeasti, mutta ehdin nappaamaan alla olevan otoksen, kun aurinko laskee meren yllä. 🙂 Maalla on oikeasti nättiä.
Auringon laskettua, alkoi sitten takan lämmitys päätalossa. Minulla, miehellä ja miehen tytöllä oli oma pieni mökki päätalon läheisyydessä, jossa kävimme oikeastaan vain nukkumassa ja vaihtamassa vaatteita. Muuten olimme joko päätalossa tai ulkona viipottamassa.
Takassa paisteltiin sitten makkaraa ja hodareita ja osa käristi vaahtokarkkeja.
Miehen tyttö oli lauantai-iltana päivän riehumisesta niin puhki, ettei ruokakaan enää pysynyt käsissä, joten lapset lähetettiin kaikki aika nopeasti nukkumaan. Kummallinen toi raitis ilma, kun pistää väsyttämään. Eikä väsymys riivannut ainoastaan lapsia, vaan myös aikuisiakin.
Illalla tosin muisteltiin porukalla menneitä ja naureskeltiin vanhoille teiniajan jutuille. Oli todella terapeuttista ja rentouttavaa istua, pelailla, olla ja nauraa. Ei ollut liiemmin huolta huomisesta. 🙂 Sitä sen rentoutumisen pitääkin olla. 🙂
Seuraavasta ei ole kuvaa, vaikka olisin halunutkin saada hyvän kuvan, mutta maalla oli mieletön tähtitaivas, en muista, että milloin viimeksi olen nähnyt niin monia valopalloja taivaalla yhtäaikaa. Luulen, että jollain metsäreissulla joskus.
****
Mökkielämästä tähän aamuun… Hortoilin pitkin seiniä, kun nousin ylös. Pohdin jo eilen illalla, että olisiko mulla korvatulehduksen tynkää vai ei…
Selasin aamulla kahvia juodessa kalenteria ja kissa päätti varata itselleen pulet viikosta 44.
Kissalla oli luonnollisestikin litimärät tassut ja maha, sillä epätyypilliseen tyyliin meidän Mösse käy suihkussa juomassa ja samalla saa jotenkin kasteltua tassut ja mahan. Tämän seurauksena kalenterissani oli viikot 44, 45 ja 46 märkinä. Kissa ennustanee sadetta tai vesivahinkoa.
No, märkä kalenteri reppuun ja töihin. Olo oli kummallinen ja korvaa alkoi päivän kuluessa särkeä enemmän ja enemmän. Soitin työterveyteen, jossa ei ollut tarjota enää akuuttiaikoja, olisi pit’änyt odottaa huomiseen tai maksaa yksityisen käyntimaksu. En maksa! Soitin sitten julkiselle terveysasemalle, jossa aikaa ei tarjottu. Käskettiin tulla istumaan päivystykseen. En mene! Päädyin yksityiselle kuitenkin, mutta en sinne, missä on työterveys. Protestina valitsin paikan, jossa en ole koskaan aikaisemmin käynyt. Kipitin yhdeksi paikanpäälle, sain hyvää palvelua ja korvatulehdusdiagnoosin ja neljänkympin laskun. Sitten menin apteekkiin ja ostin viidelläkympillä lääkkeitä… Ei oo edullista sairastua korvatulehdukseen.
Tänään on vielä tädin Tollottimen 3-vuotissynttärit HopLopissa. Nähtäväksi jää, kuinka korvakipuinen täti metelissä pärjää. 😛 Huomenna töihin.
-M-